UUTISTAUSTA Europankit yhä hataralla pohjalla
Euroopan pankkiunionin on määrä muodostua EU:n tärkeimmäksi yhdentymishankkeeksi sitten euron käyttöön ottamisen. EU:n parlamentti hyväksyi pankkiunionin lait huhtikuussa. Euroalueen pankkien stressitestien tulokset valmistuvat lokakuussa.
Sisämarkkinakomissaari Michael Barnier lupasi, että pankkiunioni täydellistää talous- ja rahaliiton ja että nyt jättimäiset pankkien pakkopelastukset veronmaksajien rahoilla ovat ohitse. Onko tilanne todellakin näin ruusuinen?
Saksan suurin taloustutkimusinstituutti DIW on laskenut pankkien velkaantumisasteen vertaamalla oman pääoman suhdetta riskipainottamattomaan taseen loppusummaan. Menetelmä osoittaa pankin velkaantumisasteen (Leverage Ratio).
DIW:n tutkijat korostavat, että oma pääoma on oleellisesti parempi mittari pankin riskien sietokyvyn arvioimiseksi kuin Basel-komitean säätämä ydinpääoman määrittäminen. Velkaantumisasteen mukaan pankki ei esimerkiksi pääse muuttamaan mittausta itselleen edullisemmaksi kohdistamalla luottoja vähän-, tai nolla-riskipainotetuille momenteille.
Yllättävää DIW:n laskelmassa on, että kolmen A:n luottoluokituksen hyvissä euromaissa, kuten Saksassa ja Alankomaissa, pankkien oman pääoman prosenttiosuus taseesta on edelleen heikko: vuonna 2013 noin viisi prosenttia. Yhdysvalloissa vastaava pankin riskiensietokykyä kuvaava luku on yli kaksinkertainen: 12 prosenttia.
Edelleen yllättävää on, että suomalaisissa pankeissa tilanne on kehittynyt vertailumaista poiketen huonompaan suuntaan. Oman pääoman osuus taseesta on kriisivuosina 2009 – 2013 alentunut 6,3:sta 4,8 prosenttiin.
Useat indikaattorit osoittavat, että pankkien riskiensietokyvyssä on runsaasti toivomisen varaa. Esimerkiksi Espanjan ja Italian pankeissa ongelmaluottojen määrä on jatkanut kasvuaan kriisin aikana.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan Espanjassa roskaluottojen osuus nousi kaikista luotoista vuosien 2009 – 2012 välillä kaksinkertaiseksi, seitsemään prosenttiin. Italian pankeissa kelvottomien luottojen osuus on lisääntynyt jopa 14 prosenttiin.
Pankit ovat investoineet laajasti myös omien maidensa valtiolainoihin. Siten ne ovat lisänneet velkaisten valtioiden ja pankkien välistä riippuvuutta. Se heikentää molempien vakautta.
Lokakuun jännitysnäytelmää, stressitestien tuloksia, odotellessa voi kesämietteensä palauttaa finanssikriisin alkuaikoihin. Investointipankki Lehman-Brothersin konkurssin (2008) jälkeen euroalueella on kestänyt kuusi vuotta saada pankit kunnolla tutkittua ja tarpeen mukaan uudelleen pääomitettua. Yhdysvalloissa sama tapahtui kuudessa kuukaudessa.
Toimiva pankkijärjestelmä näyttelee aivan keskeistä roolia reaalitalouden kyvyssä luoda kasvua ja työllisyyttä. Eurokriisin pahimmin koettelemissa maissa, esimerkiksi Portugalissa, yritysrahoituksen puutteet ovat olleet olemattoman kasvun yksi keskeisin selittäjä.
Jos pankkijärjestelmä olisi tutkittu ja korjattu ripeämmin, euroalueen orastava talouskasvu olisi jo hyvän askeleen pidemmällä.
JORMA MATTILA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
