Turvaikkunat muodostavat yllättävän vaaran auton upotessa veteen – ”Erittäin vaikea saada rikottua hätätilanteessa”

Autoliiton testissä oli kontrolloitu ympäristö, jossa pelastussukeltajat olivat valmiina ja testihenkilöillä oli happilaitteet käytettävissä. Kuva: Rasmus Kaessmann

Joka vuosi tapahtuu onnettomuuksia, joissa auto syystä tai toisesta joutuu veden varaan. Kyseessä on Autoliiton mukaan erittäin vaarallinen onnettomuustyyppi, jossa nopea toiminta on pelastumisen kannalta välttämätöntä.

Autoliitto testasi yhdessä viiden eurooppalaisen sisarjärjestönsä kanssa eri tapoja pelastautua vedessä olevasta autosta.

Kun auto ajautuu veteen, se uppoaa heti sen verran, että oven avaaminen ei ole mahdollista. Autojen kolariturvallisuutta mittaavan Euro NCAP:n mukaan sähköllä avattavien sivuikkunoiden pitäisi toimia vielä vähintään kymmenen minuutin ajan auton uppoamisesta. Tämä ei kuitenkaan aina toteudu.

Ensimmäinen toimenpide onnettomuuden tapahduttua on joka tapauksessa avata auton sivuikkuna ja poistua sitä kautta välittömästi.

Jos ikkunannostimet menevät toimintakyvyttömiksi, paras tapa päästä autosta ulos on rikkoa sivuikkuna sitä varten suunnitellulla välineellä. Auton sivuikkunat ovat nykyisin useimmiten joko karkaistua lasia tai laminoituja, tai sitten ne ovat tuplaikkunoita eli akustiikkalaseja. Tällaisia laseja on erittäin vaikea saada rikottua hätätilanteessa.

”Paras kohta sivuikkunan rikkomiseen on sen reunasta, sillä keskeltä lasi joustaa eniten ja on siten vahvin”, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen vinkkaa.

”Testissämme ikkunavasara ja jousen voimalla toimiva ikkunansärjin toimivat karkaistuun lasiin, mutta vahvaan akustiikkalasiin tai laminoituun lasiin ne eivät pure. Kokeilimme myös saako ikkunan rikki pääntuen metallipiikeillä, turvavyön soljella tai metallipiikkisellä sateenvarjolla siinä onnistumatta”, Tolvanen kertoo.

Jos ikkunan rikkomiseen tarkoitetut työkalut eivät tehoa sivuikkunoihin, voi ulos yrittää takaikkunasta.

”Ongelmaksi muodostuu se, että takaikkunaan on auton ahtaudessa vaikea päästä käsiksi. Testihenkilömme piti muun muassa kaataa takapenkin selkänoja voidakseen ryömiä rikkomaan lasi ja kapuamaan ulos”, Tolvanen toteaa tiedotteessa.

Viimeisiä keinoja pelastautua on yrittää hajottaa sivuikkuna potkimalla. Testissä itse ikkunaa ei saatu hajalle, mutta noin kymmenen voimakkaan polkaisun jälkeen se alkoi irrota kehyksistään. Haastavaa tässä toimenpiteessä on päästä asentoon, jossa potkuun saa kunnolla voimaa.

Veden varaan joutuneen auton ovia on käytännössä mahdotonta avata veden aiheuttaman paineen takia. Kun auto täyttyy kokonaan vedellä, paine tasaantuu ja ovi on mahdollista saada auki. Testissä tähän kului peräti 4,5 minuuttia.

”Testissämme oli kontrolloitu ympäristö, pelastussukeltajat niin autossa kuin auton ulkopuolella ja testihenkilölläkin happilaitteet käytettävissä. Kun tositilanteessa on pimeää, kylmää vettä ja onnettomuuden aiheuttama paniikki, niin selvitytymismahdollisuudet alkavat käydä vähiin”, Tolvanen arvioi.