Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • KKO tuomitsi Johan Bäckmanin ehdolliseen vankeuteen toimittaja-kirjailija Jessikka Aron vainoamisesta – oikeuden mukaan tarkoituksena oli estää julkista keskustelua Venäjän informaatiovaikuttamisesta

    "Teko on loukannut Aron yksityiselämää samoin kuin myös hänen sananvapauttaan", oikeus katsoo.
    KKO:n mukaan Bäckman oli lähettänyt Arolle lukuisia tapaamisehdotuksia sisältäneitä viestejä sekä julkaissut Aroa pilkkaavia ja vähätteleviä kirjoituksia. Kuvassa Aro vuonna 2020.
    KKO:n mukaan Bäckman oli lähettänyt Arolle lukuisia tapaamisehdotuksia sisältäneitä viestejä sekä julkaissut Aroa pilkkaavia ja vähätteleviä kirjoituksia. Kuvassa Aro vuonna 2020. Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

    Korkein oikeus (KKO) tuomitsi perjantaina Venäjä-yhteyksistään tunnetun Johan Bäckmanin ehdolliseen vankeuteen toimittaja-kirjailija Jessikka Aron vainoamisesta niin sanotussa MV-jutussa.

    Bäckman oli julkaissut Aroa pilkkaavia ja vähätteleviä kirjoituksia Twitterissä ja Facebookissa sekä lähettänyt hänelle lukuisia tapaamisehdotuksia sisältäneitä yksityisviestejä.

    Viestit ja kirjoitukset saivat alkunsa Aron kirjoittamasta artikkelista, joka koski Venäjän informaatiovaikuttamista. KKO:n mukaan Bäckmanin tarkoituksena ei kuitenkaan ollut käsitellä kyseistä yleistä kiinnostusta herättänyttä asiaa, vaan pikemminkin rajoittaa keskustelua sekä vaientaa Aro ja muut informaatiovaikuttamisesta kirjoittavat.

    "Bäckmanin ilmeisenä vaikuttimena on ollut estää julkista keskustelua Venäjän informaatiovaikuttamisesta. Hänen Arolle lähettämistään viesteistä ilmenee, että Bäckman on tietoisesti pyrkinyt kirjoituksillaan vaikuttamaan Aron päätöksentekoon ja toimintaan. Bäckman on itse luonnehtinut toimintaansa informaatiosodaksi", oikeus kirjoitti ratkaisussaan.

    KKO:n mukaan asiassa ei ollutkaan keskeistä se, että yksittäisissä viesteissä loukattiin Aron kunniaa tai mainetta, vaan se, että näin toistuvasti ja pitkään häirittiin hänen elämäänsä ja työtään toimittajana, jonka työnkuvaan on olennaisesti kuulunut toiminta sosiaalisessa mediassa.

    "Teko on loukannut Aron yksityiselämää samoin kuin myös hänen sananvapauttaan, ja teon seurauksena Aron mahdollisuudet harjoittaa toimittajan ammattiaan vapaasti ja koulutustaan vastaavalla tavalla ovat olennaisesti heikentyneet."

    KKO kiinnitti huomiota myös siihen, että Bäckman liitti viesteihin Aron henkilökohtaisen Twitter-käyttäjänimen, minkä vuoksi Aro sai jokaisen viestin julkaisemisesta erillisen ilmoituksen. Oikeuden mukaan Bäckmanin toiminta oli omiaan aiheuttamaan ahdistusta ja teki vaikeaksi Aron työn jatkamisen valitsemansa aiheen parissa. Tekokokonaisuus oli jatkunut pitkään, lähes puolitoista vuotta, ja ollut monimuotoinen ja arvaamaton, oikeus sanoi.

    KKO:n mukaan teko osoitti Bäckmanissa tavanomaista suurempaa syyllisyyttä. KKO tuomitsi hänet vainoamisesta 60 päivän ehdolliseen vankeuteen sekä maksamaan Arolle korvauksia.

    Aiemmin hovioikeus oli hylännyt Bäckmanin vainoamissyytteen mutta tuominnut hänet yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen, joka myös kohdistui Aroon. Yllytyksessä oli kyse siitä, että Bäckman toimitti MV-julkaisun perustajalle Ilja Janitskinille Aron yksityiselämää koskevaa materiaalia, jota sittemmin julkaistiin MV:ssä.

    KKO päätyi hylkäämään yllytyssyytteen. Sen mukaan Bäckmanin toimet eivät täyttäneet yllytyksen tunnusmerkkejä.

    KKO katsoi, että Janitskinilla oli ollut motivaatio Aron kunnian loukkaamiseen ilman Bäckmanin taivutteluakin. Aiemmin hovioikeus oli katsonut selvitetyksi, ettei Bäckmanilla ollut osuutta Aroa koskevan materiaalin esittämistapaan eikä edes tietoa Janitskinin aikomuksista.

    "Ottaen huomioon tämä seikka ja jo alkanut teko, KKO katsoo, ettei Bäckmanin menettely ole aikaansaanut päätekijän (Janitskinin) rikoksentekopäätöstä", KKO kirjoittaa tuomiossaan.

    Janitskin tuomittiin jutussa käräjillä useista rikoksista lähes kahden vuoden vankeuteen. Hovioikeus ei ottanut kantaa käräjätuomioon, koska Janitskin kuoli ennen hoviratkaisun antamista eikä kuolinpesä jatkanut Janitskinin valitusta.