Rakennusala vaatii malttiauusiin energiasäädöksiin
Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti vaatii rakennusalan energiasäädösten uudistamiseen malttia.
Säädökset tähtäävät parempaan energiatehokkuuteen ja koko rakennuskanta vaatii 50 miljardin euron energiatehokkuusinvestoinnit. Pipatin mielestä tavoite on äärimmäisen hankala, vaikka uudistus tuokin rakennusalalle työtä vuosikymmeniksi.
Pipatti pelkää, etteivät alan opetus ja sitä kautta suunnittelijat ja rakennusliikkeet pysy uusissa materiaali- ja energiatehokkuusnormeissa mukana.
”Nopeisiin voittoihin ei tässä säädösuudistuksessa päästä. Koska rakennusalan tuotteet ovat monimutkaisia, voi käydä niinkin, että kun haetaan ja tarkoitetaan hyvää, tuotetaan huonoa. Olemme nähneet rakentamisen historiassa, miten syntyivät huonon sisäilman, kosteus- ja home-ongelmat.”
Pipatti epäilee, ettei eurooppalainen ajattelu sovi Suomen rasittaviin sääoloihin ja että ainakin sopeutumisajat ovat pitkät.
”Käytännön toimijana en jaksa uskoa, että Brysselistä käsin ohjataan koko eurooppalainen rakentaminen nollaenergiatasoon.”
Pipatti toivoo, että keväällä lausuntokierrokselle lähtevissä uusissa korjausrakentamisen normeissa on otettu huomioon kustannukset suhteessa saavutettaviin säästöihin ja päästöjen vähennyksiin.
Jos peruskorjauksen hinta uusien normien mukaan tehtynä nousee kiinteistön arvosta yli viidenneksen, remontista tulee niin kallis, ettei korjauksia ehkä tulla tekemään, Pipatti arvioi. Uudisrakentaminen ei ole ongelma, mutta säädösvaateet saattavat johtaa siihen, että vanhan korjaaminen jää ja tilalle tehdäänkin uutta.
Pipatti kaipaa myös rakennusmateriaalien tasapuolista kohtelua alan lainsäädäntöön. Reunaehtojen tulee esimerkiksi säädellä vain sitä, mitkä paloturvallisuus- ja energiatehokkuusvaatimukset rakennusten tulee täyttää.
Pipatista on hyvä, että isot metsäteollisuusyritykset ovat heränneet puurakentamiseen tuoden valinnanvaraa myös kerrostalorakentamiseen. Palomääräysten uusimisen myötä voidaan rakentaa jopa 8-kerroksisia puukerrostaloja.
”Puupuoli ei saa kuitenkaan koukata poliittisen päätöksenteon kautta. Nyt lainsäädännöllä puu yritetään saada sellaiseen asemaan, jossa pyritään muuttamaan markkinaa”, Pipatti paheksuu.
Pipatin mukaan esimerkiksi lypsykarjarakennusten kantavat rakenteet ja verhoilu pyrittiin määräämään asetusluonnoksella tehtäväksi puusta. Puun osuus maatalousrakentamisesta on nyt 40 prosenttia ja asetuksen avulla osuus haluttiin nostaa sataan prosenttiin.
”Ymmärrän kyllä, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi edistää puurakentamista, mutta keinojen valinnassa on käytettävä harkintaa.”
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
