Monet harhaluulot elävät kehitysmaiden suhteen

Kuva: Kaijaleena Runsten

Kaksi kolmesta ulkoministeriön tilaamaan kyselytutkimukseen vastanneesta luulee, että maailmassa on nyt enemmän äärimmäisen köyhiä kuin vuonna 1990.

Todellisuudessa äärimmäinen köyhyys on laskenut selvästi: kun vuonna 1990 1,9 miljardia ihmistä eli alle dollarilla päivässä, nyt 1,4 miljardia tulee tuoreen YK-raportin mukaan toimeen inflaation suhteen tarkistetulla 1,25 dollarilla eli noin eurolla. Väestönkasvu huomioiden köyhien suhteellinen osuus maailman väestöstä on pudonnut puoleen.

Suomalaisilla on myös synkkä kuva kehitysmaiden koululaitoksesta: kolme neljästä uskoo, että alle puolet kehitysmaiden lapsista pääsee kouluun.

Oikeassa elämässä yli 90 prosenttia lapsista aloitti koulunkäynnin vuonna 2010. Tytöt aloittavat koulun 97-prosenttisesti suhteessa poikiin, mutta tyttöjen keskeyttämisaste on useissa kehitysmaissa yhä poikia korkeampi.

Myöskään tuntuma siitä, kuinka suuri summa Suomen budjettivaroista menee kehitysapuun, on harvalla kohdallaan. Vain joka kymmenes osui suunnilleen oikeaan eli hivenen yli miljardiin euroon.

Suomalaisten mielipiteet kehitysavusta ovat taantumasta huolimatta UM:n mukaan hieman myönteisemmät kuin vuosi sitten.

Kysyttäessä, mihin kohteisiin Suomen kehitysapua tulisi suunnata, tärkeimpänä pidetään koulutusta. Sitä kannatti 44 prosenttia vastaajista.

Seuraavina tulevat tasaisella noin 30 prosentin kannatuksella naisten ja lasten aseman parantaminen, ihmisoikeudet ja tasa-arvo, terveydenhuolto sekä vesi ja sanitaatio.

Maatalouden ja maaseudun kehittämiseen olisi valmis panostamaan vain 11 prosenttia, mikä oli annetuista vaihtoehdoista toiseksi vähiten. Se on vähän, kun otetaan huomioon kehitysmaiden väestönjakautumisen maaseutuvaltaisuus.

Miljardi kehitysmaiden köyhistä asuu maaseudulla, jossa maatalous ja siihen liittyvät pienelinkeinot ovat ainoa työn tarjoaja.

Tutkimusta varten haastateltiin tuhatta suomalaista toukokuussa. Haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti vastaajien kotona, ei puhelimitse tai netin kautta.

Samansisältöistä tutkimusta on tehty vuosittain 1990-luvun alusta.

Lue barometrin tuloksia: http://global.finland.fi