Hallituksen listalle tyrmäys: Vei pohjan yhteiskuntarauhalta

Alexander Stubb, Juha Sipilä ja Timo Soini esittelivät tänään keinoja Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Kuva: LEHTIKUVA Vesa Moilanen

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallitukselle ei jäänyt vaihtoehtoja, kun neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta kariutuvat. Hallitus tavoittelee "poikkeuksellisilla" toimilla viiden prosentin säästöjä yksikkötyökustannuksiin. Sipilän mukaan esitykset toteutetaan pakottavalla lainsäädännöllä.

Uudistukset tulevat voimaan, kun seuraava työehtosopimuskausi alkaa.

Sipilän hallituksen toimet kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi tyrmättiin välittömästi useaan kertaan pian hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen. Varsinkin palkansaajajärjestöt yksi toisensa perään tuomitsi hallituksen toimenpidelistan.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder varoittaa hallitusta koko suomalaisen sopimusjärjestelmän romuttamisesta, kun se aikoo pakottamalla purkaa palkansaajien ja työnantajien välistä sopimusvapautta.

"Vaarana on, että hallitus on lähdössä tielle, jossa se uhkaa rikkoa Suomen perustuslakia ja Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia. Lisäksi hallitus poistaa pohjan yhteiskuntarauhan turvaavalta sopimustoiminnalta."

SAK:n mielestä näyttää siltä, että hallitus ei ole kauhean kiinnostunut työmarkkinaosapuolten näkemyksistä. SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan hallitus on yksipuolisesti murtamassa suomalaista sopimuskulttuuria.

"Jos hallituksen esittämät työelämän heikennysesitykset toteutetaan, on niillä arvaamattomat seuraukset koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Toimet tarkoittavat, että hallitus on nyt astunut työmarkkinapöytään, millä on aina huonot seuraukset."

STTK:n Antti Palolan mielestä hallituksen toimet ovat raju hyökkäys Suomen mallia ja työmarkkinoiden vakaata sopimuskulttuuria vastaan. Hallitus kertoi tänään toimista, joilla se aikoo korvata yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kariutumisen. Hallitus aikoo toteuttaa työmarkkinoita koskevat keinot pakottavalla lainsäädännöllä.

STTK sanoo tiedotteessaan olevansa erittäin huolissaan suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta, jos työmarkkinapöydissä työvälineinä ovat työnantajavetoinen pakko ja sanelu.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kyseenalaistaa hallituksen esittelemien keinojen perustuslaillisuuden. Leikkaukset kohdistuvat hänen mukaansa olemassa oleviin työ- ja työehtosopimuksiin.

Näitä ovat esimerkiksi vuosilomien lyhennys, ylityö- ja sunnuntaityökorvausten leikkaus sekä sairausajan palkka.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki arvioi Twitterissä, että jatkossa ihmisiä nähdään sairaina töissä, koska ei ole varaa sairastaa. Hallitus esittää, että ensimmäinen sairauspäivä olisi jatkossa palkaton. Toisesta sairauspäivästä eteenpäin yhdeksänteen päivään asti maksettaisiin 80 prosenttia palkasta.

Myös vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö arvioi, että pieni- ja keskituloiset naisvaltaiset alat ja sairastuvat maksavat eniten. Niinistön mukaan kyseessä on "työelämää heikentävä sanelupaketti".

Suomen yrittäjien puheenjohtaja Jussi Järventaus sanoo, että toteutuessaan kokonaisuus parantaa merkittävästi yritysten kilpailukykyä ja luomaan uusia työpaikkoja Suomeen.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä on myös tyytyväinen.

"Olemme siirtyneet korporatismista parlamentarismiin. Tämä on tervetullut rytminmuutos suomalaisessa politiikassa."

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies uskoo, että hallituksen tänään esittelemät toimet edistävät kilpailukykyä. Hän muistuttaa kuitenkin, että niiden lisäksi palkkaneuvotteluissa tarvitaan äärimalttia.

Häkämiehen mielestä myös lukuisat hallitusohjelmaan kirjatut työelämän uudistukset tulee viedä määrätietoisesti eteenpäin. Näitä ovat muun muassa koeaikaan, määräaikaisten työsuhteiden solmimiseen ja takaisinottovelvollisuuteen liittyvät muutokset.

Hallituksen listalla on useita toimia, jotka laskevat työnantajien palkkakuluja.

Sunnuntaikorvauksia aiotaan pienentää 100 prosentista 75 prosenttiin ja ylityökorvaukset puolitetaan. Myös vuosilomat lyhenevät julkisella sektorilla.

Ensimmäinen sairauspäivä on jatkossa palkaton ja seuraavilta 2–9 päivältä maksetaan 80 prosenttia palkasta.

Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä.

Muutosturvaa hallitus aikoo parantaa siten, että irtisanottavalle työntekijälle tulee oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen. Tämä koskee yli 20 työntekijän yrityksiä. Lisäksi työterveyshuolto kestää jatkossa kuusi kuukautta irtisanomisen jälkeen.

Perhevapaista aiheutuvia kustannuksia aiotaan jakaa maksamalla 2 500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle.