Euroopan leipäkorina tunnettu Ukraina valmistautuu kevätkylvöihin sodan jaloissa

Ukrainalaiset ovat kokeneita sadonkorjaajia Euroopan hedelmätarhoilla. "Suomeenkin tulee tulevana kesänä noin kymmenen tuhatta ukrainalaista kausityöntekijää marjanpoimintaan", tiesi suurlähettiläs Andrii Olefirov kertoa. Kuva: Jarkko Sirkiä

"Donbass on tragedia", kuvaa Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Andrii Olefirov jo neljä vuotta jatkunutta sotatilaa itäisessä Ukrainassa. Kuva: Jukka Pasonen

Venäjän Krimin valtauksessa ja itäisen Ukrainan selkkauksessa on yhtymäkohtia myös Suomeen ja Karjalan menettämiseen entiselle Neuvostoliitolle.

Näin sanoo kolme vuotta Suomessa ja Helsingissä Ukrainan suurlähettiläänä toiminut Andrii Olefirov. Hän viittaa muun muassa Mainilan laukauksiin ja entisen Neuvostoliiton rajasiirtoihin.

"Tämä ei ole enää kylmää sotaa, tämä on täyttä sotaa."

Itä-Ukrainan Donbassin alue ja Krim yhteen laskettuna Ukrainan alueesta on nyt seitsemän prosenttia Venäjän ja Venäjän tukemien kapinallisten hallinnassa.

Optimismiaan Andrii Olefirov ei ole menettänyt:

"Ei minulla ole muuta mahdollisuutta. Se on maani, ja olen diplomaatti", perustelee 45-vuotias ukrainalainen.

Lähettiläs muistuttaa, että asiat ja tapahtumat voivat saada yllättäviä käänteitä historiassa.

Olefirov syntyi aikana, jolloin Ukraina oli osa Neuvostoliittoa. Hänen vanhempansa eivät olisi koskaan uskoneet, että heidän pojastaan tulisi itsenäisen Ukrainaan suurlähettiläs Suomeen.

Ukraina on sotatantereena. Ukrainalle kuuluneen Krimin valtauksesta tuli kuluneeksi tasan neljä vuotta juuri Venäjän presidentin vaalien alla.

Presidentti Vladimir Putin jatkaa vallassa Venäjällä, ja Krimin niemimaa pysyy toistaiseksi Venäjän miehittämänä – muun maailman protestoinnista ja pakotteista huolimatta.

Ukraina esti venäläisten äänestämisen maaperällään, mitä Venäjä kritisoi voimakkaasti.

"Neljän vuoden aikana on kuollut yli 10 000 ihmistä Venäjän ja Itä-Ukrainan Donbassin alueelle tulleiden venäläisjoukkojen aggression vuoksi. Päivittäin uhreja tulee lisää."

"Meillä on maassa Itä-Ukrainan ja Krimin alueilta kaksi miljoonaa pakolaista, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa, Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olefirov kertoo.

Ammattidiplomaatin äänessä kuulee huolen sotaa käyvästä kotimaastaan.

Euroopan leipäkorinakin Ukraina tunnetaan.

Ukrainalla on yhteensä 41,5 miljoonaa hehtaaria peltomaana, 70 prosenttia koko maa-alasta. Kolmannes maailman mustan mullan alueesta sijaitsee Ukrainassa.

Euroopassa Ukraina kuuluu kymmenen suurimman maataloustuotteiden tuottajan joukkoon. Vehnän, maissin ja ohran viejänä Ukraina on Euroopan suurin. Tärkeä vientituote on myös auringonkukkaöljy.

Syysvehnä kylvetään syksyllä ja sato puidaan heinä–elokuussa. Ohraa viljellään erityisesti maan itäosissa. Se kylvetään keväällä huhtikuussa, ja sato tuleentuu elokuussa.

Miten sotaa käyvässä Itä-Ukrainan Donbassin alueella maanviljely onnistuu?

"Suurin osa Donbassista on teollisuusaluetta, hiili- ja terästeollisuutta. Sota ei ole juuri vaikuttanut tuotantoon", Olefirov kertoo.

Minskin aseleposopimus on yhä olemassa. "Venäjä ei sitä noudata", suurlähettiläs Olefirov syyttää.

Pelkästään alkuvuoden aikana tulitaukorikkomuksia on Itä-Ukrainan alueella tehty kymmeniä tuhansia, raskailla aseilla. Lehtitietojen mukaan alueella on ammuttu tykeillä, tankeilla ja muun muassa kranaatinheittimillä.

Helmikuussa Münchenin turvallisuuskonferenssissa Ukrainan kiistaa puitiin monenkeskisesti länsivaltojen kesken. Suomen presidentti Sauli Niinistö tapasi Münchenissä muun muassa Ukrainan presidentin Petro Porošenkon ja Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen.

Turvallisuuskonferenssissa esillä oli mahdollisuus kerätä Euroopan Natoon kuulumattomista maista (Suomi, Ruotsi, Irlanti, Itävalta) YK:n alaiset rauhanturvajoukot, mutta esitys ei saanut laajaa kannatusta. Ukrainakaan ei halua vakiinnuttaa rajoja nykyisille rintamalinjoille.

EU-vapaakauppasopimus tukee Ukrainaa.

Ukraina on saanut taloutensa uudelleen kasvuun. Taloutta tukee osaltaan Ukrainan ja EU:n välinen vapaakauppasopimus, joka tuli voimaan vuoden 2017 syyskuussa.

Suurlähettiläs Andrii Olefirov luennoi Turun yliopiston Pan-Eurooppa-instituutissa maaliskuussa Ukrainan, EU:n ja Venäjän kauppasuhteista.

Olefirov kertoi EU:n vahvistaneen viime vuonna asemaansa Ukrainan pääkauppakumppanina. Sekä Ukrainan vienti EU-alueelle että tuonti EU:sta Ukrainaan kasvoivat 27 prosenttia viime vuoden tammi–elokuussa.

Suurimmat vientiylijäämät Ukrainalla on Saksaan ja Puolaan. Tuontialijäämät ovat suurimmat Italiasta ja Espanjasta.

EU:n mukaisen lainsäädännön ja -standardien ottamisen käyttöön Ukrainassa pitäisi Olefirovin mukaan tukea Ukrainan kauppaa EU:n lisäksi muuallekin maailmassa. Korruption kitkentä on tarpeen sijoittajien luottamuksenkin vuoksi.

Ukrainan talous kasvoi viime vuonna 2,2, prosenttia. Suurlähettiläs Olefirovin mukaan ekonomistit ovat ennustaneet kuluvan vuoden talouskasvuksi 3,2 prosenttia. Bkt-ennusteet ylittävät sekä Venäjän (Suomen Pankki: 1,7 prosenttia) että Suomen talouskasvuennusteet (2,8–3,3 prosenttia).

Juttua korjattu 5.4. klo 11. Ukrainan pellot tuottavat yhden, eivät kahta satoa vuodessa.