KOMMENTTI Itämeri-keskustelu on kuin meri itse
Vallitsevan tutkimustiedon valossa maatalouden ravinteet kuormittavat Itämerta eniten. Enemmistö tutkijoista ja päättäjistä tuntuu olevan siitä yksimielisiä.
Valitettavan usein tämä johtaa maatalouden ja maanviljelijöiden yksipuoliseen syyttelyyn.
Viime aikoina hämmennystä on aiheuttanut ympäristöministerin ja MTK:n välinen ristiriita.
Ympäristöministeri Ville Niinistö on moittinut MTK:ta ympäristötukien kohdentamisen vastustamisesta.
MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietolan mukaan MTK on kannattanut ympäristötukien kohdentamista.
Lisäksi Pietola esittää, että maatalouden vaikutus Itämereen ei olekaan niin suuri kuin ajatellaan, vaan päätösten pohjana oleva tutkimustieto on virheellistä ja vajavaista.
On välillä vaikea tietää, mitä ja ketä uskoa. Itämeri-keskustelu on kuin meri itse.
Matalaa murtovettä, johon silloin tällöin purskahtaa ajatuksia selvittävä suolapulssi. Suurin osa ajasta kuluu sameassa vedessä ja välillä jopa levämassassa kahlaten.
Miten tällaisessa tilanteessa voidaan löytää yhteisiä ratkaisuja?
Syyttely ei johda mihinkään. Puolin ja toisin tarvitaan omista poteroista poistumista ja avointa keskustelua.
Ympäristöhallinnon täytyisi lopettaa syyttely ja tutustua maataloustuottajien arkeen ilman ennakkoasenteita.
Tuottajajärjestön taas pitäisi lopettaa ylenmääräinen oman pesän puolustelu ja esittää tutkimukseen perustuvia vaihtoehtoja.
On myös muistettava, että niin kauan kuin ruokaa tuotetaan, on sillä väistämättä vaikutuksia ympäristöön.
Se on vain hyväksyttävä.
MIINA RAUTIAINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
