Tiilikainen: Suomi ei ollut vedenjakaja ammoniakkiäänestyksessä

"Komissio piti kiinni periaatteesta, että millään maalla vuoden 2030 tavoite ei pienentynyt vuoden 2020 tavoitteesta", maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. Kuva: Markku Vuorikari

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan Suomen ammoniakin 20 prosentin vähennystavoitetta ei olisi voinut vääntää alaspäin viime viikon ympäristövirkamiesten kokouksessa.

Toisin kuin MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola 1. heinäkuuta MT:ssä väitti, Suomi ei Tiilikaisen mukaan ollut vedenjakajalla äänestyksessä.

Suomi ei siis olisi voinut kaataa äänestystä, jossa EU:n jäsenmaat päättivät ammoniakkipäästöjen vähentämisestä osana päästökattodirektiiviä.

"Joku suuri maa olisi tarvittu lisäksi äänestämään vastaan. Kun neuvottelut vuoden 2030 tavoitteesta aloitettiin, ensimmäinen tavoite oli, että ei tulisi lisää kiristyksiä. Siinä onnistuttiin", Tiilikainen sanoo.

Vuoden 2020 vähennystavoite Suomella on 20 prosenttia ja vuoden 2030 tavoite on myös 20 prosenttia.

"2020 tavoitteesta päätettiin vuonna 2012 ja Suomi vastusti silloin 20 prosentin vähennysvaadetta."

Ammoniakkipäästöistä 90 prosenttia on peräisin tuotantoeläinten lannasta ja lannoitteista. Siksi päästöjen vähennys osuu erityisesti maataloustuottajiin.

"Suomella on viiden vuoden poikkeus, jossa maatalouden ammoniakkipäästöjä voi kompensoida esimerkiksi liikenteen ja teollisuuden rikkipäästöjä alentamalla."

Rikkipäästöjä on helpompi alentaa kuin maatalouden ammoniakkipäästöjä.

Direktiivin muut tavoitteet Suomi täyttää helposti.

MT:n juttu ammoniakkiäänestyksestä tässä.

Aiheesta lisää maanantain Maaseudun Tulevaisuudessa.

Edit 9.7. 11.58: Lisätty MT:ssä 1.7. olleen väitteen alkuperä.