Osaamisen vienti on parasta kehitysapua
Huittinen (MT)
Suomi voi auttaa nälkää näkeviä maita omalla maatalousosaamisellaan.
Luonnonvarakeskuksen ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Kari Tiilikkala kertoo olleensa 20 vuotta töissä Egyptissä, jossa suomalainen osaaminen on jo apuna.
”Teemme suomalaisella kalustolla biohiiltä Siinailla. Yritämme saada ravinteet kuntoon ja ihmiset pidettyä jollain tavoin hengissä.”
Tiilikkala toteaa, että Egyptissä ja sen kaltaisilla alueilla tarvitaan kyllä tehokkuutta, muttei tehotuotantoajattelua.
”Ei meidän kannata sinne ruokaa lähteä viemään, vaan juuri tällaista osaamista. Sitä meillä on.”
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toteaa, että ruokaturvan heikkeneminen johtaa todennäköisesti konflikteihin ja esimerkiksi pakolaisuuteen. Hänkin uskoo, että tuotannon parantaminen ongelma-alueilla on vastaus pulmaan.
”Ratkaisu löytyy kehitysmaista, joissa nälkää nähdään. Kurjuudessa elävät ovat usein slummien sijaan maaseudulla, eli siellä, missä ruoka pitäisi tuottaa. Tämä ongelma pitää ratkaista”, Marttila sanoo.
Marttila uskoo maatalouspolitiikan muuttuvan, kun EU ottaa globaalin ruokaturvan kunnolla huomioon.
”Ennustan, että ensi vuosikymmenen maatalouspolitiikka tulee olemaan erilaista. Nyt eletään rajoitusten maailmassa, ensi vuosikymmenenä tavoitteena on tuottaa enemmän. Siihen Suomikin sopeutuu.”
Maatalouden tulevaisuudesta keskusteltiin Suomi Areenassa Huittisissa. Keskustelun järjestivät Huittisten kaupunki, MTK ja Bayer CropScience.
Matti Riitakorpi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
