Aurinko ja kuumuus vaanivat ulkotöissä uurastajaa – näin viilennät kehoasi

Työvaatetuksesta ei voi tinkiä helteelläkään, mutta sen voi välillä riisua ja sitä voi tuulettaa aukkojen kautta. Kuva: Risto Jussila

Kaikissa ammateissa ei voi suojautua auringolta pakenemalla puun varjoon saati sisätiloihin. Aurinko porottaa mansikkapellolle, kuumuus läkähdyttää traktorin hytissä ja suojavaatetus hiostuttaa jo sellaisenaan metsätöissä. Mikä neuvoksi?

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirkka Rissanen listaa vinkkejä.

”Kun mansikanpoimijat ovat auringonpaahteessa, täytyy pitää taukoja, jotta pääsisi varjoon ja ehkä sisätiloihin. Suojaisin päätä leveällä lierihatulla ja paljasta ihoa ohuella vaatetuksella, joka päästää ilmaa virtaamaan läpi ja hikeä haihtumaan.”

Vaatetus suojaa lämpösäteilyltä. Paljaalle iholle Rissanen laittaisi myös auringonsuojavoiteita, jotka torjuvat UV-säteilyä.

UV-säteily on lämpösäteilyä haitallisempaa, mutta myös ihon kuumeneminen voi johtaa vaurioihin. Ihmiselle tulee liian kuuma, kun hiki ei ehdi haihtua. Tällöin riski saada auringonpistos tai lihaskramppeja kasvaa.

Lopulta myös elimistön syvälämpötila voi nousta liian korkeaksi, mikä kuormittaa sydämen toimintaa. Sydän näet tekee parhaansa pumpatakseen verta ja happea lihaksille.

Samaan aikaan verta kiertää enemmän myös iholle. Pintaverisuonet pullistuvat ja koettavat saada lämpöä haihtumaan.

Syvälämpötilan kohoamisen huomaa väsymyksenä, ja silloin kehon nesteytyksellä ja viilennyksellä on jo kiire.

Jos työntekijä on tottunut kuumaan, hän pystyy tuottamaan hikeä noin kuudesta desilitrasta yhteen litraan tunnissa. Määrä pitäisi korvata juomalla, jotta elimistö ei kuivu.

Janoa vielä parempi nesteytysmittari voi olla paino: yli kolmen prosentin painon lasku heikentää lihasvoimaa, yli neljän prosentin pudotus kestävyyttä ja yli kuuden prosentin pudotus lisää henkeä uhkaavan lämpöhalvauksen vaaraa.

Auringonpistos johtuu päähän ja niskaan kohdistuvasta lämpösäteilystä. Oireita ovat huimaus, pahoinvointi ja päänsärky.

”Silloin pitää mennä viileään lepäämään ja juoda, ottaa ehkä viileä suihkukin, jos mahdollista”, Rissanen neuvoo.

Pistos voi mennä oikealla hoidolla ohi tunnissa tai parissa, mutta oireiden jatkuessa on hyvä käydä lääkärintarkastuksessa.

Juominen on helteellä tärkeää, koska se auttaa kehoa viilenemään.

”Hikoilu on elimistön tehokkain lämmönhukan keino, mutta samalla kehosta poistuu nestettä. Jos ihminen kuivuu, hikoilukin hidastuu”, Rissanen selvittää.

Hien höyrystyminen sitoo lämpöä ja keho viilenee.

Hien mukana kehosta poistuu myös suoloja. Kuumalla kannattaakin nauttia kivennäisvettä, urheilujuomaa ja muita nesteitä, joissa on suoloja.

Myöskään syömistä ei pidä unohtaa, sillä siitäkin saa suoloja ja energiaa. Pikaruoaksi Rissanen vinkkaa vaikkapa pähkinöitä, mutta muutoin monipuolinen ruoka riittää.

Traktorin hytissä viilennystä tuovat mahdollinen ilmastointi, ajamisen ilmavirta ja väljä vaatetus, jossa ilma pääsee kiertämään ihon ja vaatteen välissä.

Entäs ammatit, joissa pitää olla paljon päällä, vaikkapa metsuri suojavaatteissa?

”Suojavaate estää tehokkaasti hien haihtumista ja kehon viilenemistä, kun hiki ei pääse haihtumaan. Neuvoisin tauottamaan työntekoa tiheästi ja riisumaan suojavaatteen välillä pois. Työtä tehdessäkin tuuletusaukot kannattaa avata”, Rissanen muistuttaa.

Kääntöpuoli on, että jos niistä pääsee pujahtamaan haalarin sisään hyönteisiä, niitä huitoessa tulee lisähiki.

”Sitä varten on karkotteita. Ja luulisin, että hyttyset ja muut ötökät ovat pienempi paha kuin jos syvälämpötila nousee.”

Vaatetus lisää lämpökuormaa, mutta toisaalta peittävyys suojaa UV-säteilyltä. Kuumakuormaa voi myös vähentää vaaleilla väreillä, väljyydellä ja materiaalivalinnoilla, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kirsi Jussila huomauttaa.

”Puuvilla ja pellava imevät kosteutta, mutta luovuttavat sitä toisaalta heikommin eteenpäin kuin polyesterit ja mikrokuidut, jotka siirtävät kosteutta iholta kankaan läpi ympäristöön.”

Kaikella on kääntöpuolensa: paksu kangas eristää ja peittää hyvin, mutta haihduttaa huonosti ja lisäksi tumma väri imee lämpöä. Vaatteiden kostutus voi tuntua mukavalta, mutta heikentää samalla hien imeytymistä kankaaseen.

Jussila muistuttaa myös teknisistä ratkaisuista, kuten viilentävistä suojaliiveistä, varjoista ja tuulettimista.

Kautta aikain mukavasti päivettyneet asvalttimiehet ovat tarjonneet silmänruokaa ohiajaville loma-autoilijoille, mutta nykyään tälläkin ammattiryhmällä on useimmiten paidat päällä. Onko heille määrätty pukupakko?

”Tuskin määräykset ovat muuttuneet. Mutta olemme jo parina vuonna muistuttaneet heitä ihon suojaamisesta kuumuudelta ja suoralta paisteelta, juomisesta ja itsensä viilentämisestä”, Rissanen sanoo.

Yksi ihmisryhmä huolestuttaa häntä ylitse muiden.

”Vanhukset, jotka eivät pääse kuumuutta pakoon kotonaan tai hoitolaitoksessa. Iäkkäillä myös hikoilu on hidasta ja he eivät aina tunne janoa tai muista tai huomaa juoda.”

”Neuvoisin tauottamaan työntekoa tiheästi ja riisumaan suojavaatteen välillä pois.”