Ruotsalaisäiti vaati ja sai lapsilleen kotimaista kouluruokaa
Ruotsalainen maidontuottaja Anette Gustawsson hermostui siihen, että hänen lapsilleen tarjottiin koulussa tuontilihaa.
”Tarjolla oleva liha on tuotettu sellaisin menetelmin, että jos me toimisimme samoin, meistä ilmoitettaisiin poliisille”, hän sanoo.
Yksi esimerkki on sikojen häntien katkonta. Ruotsin radio kertoi vuodenvaihteessa, että porsaiden hännät typistetään lähes kaikissa EU-maissa, vaikka leikkaamisen kieltävä direktiivi on ollut voimassa 11 vuotta. Vain Suomessa, Ruotsissa ja Liettuassa häntien leikkaaminen oli tuolloin kiellettyä.
Gustawsson vaati, että hänen lapsilleen taataan koulussa eettinen erikoisruokavalio: lihan pitää olla tuotettu ruotsalaisten hyvinvointivaatimusten mukaan.
Vaatimus meni läpi, vaikkakaan ei helposti. ”Ensin minulle sanottiin, että jos teidän lapsille taataan ruotsalaista ruokaa, seuraavaksi koulun norjalaisoppilaat vaativat norjalaista ruokaa.”
Gustawsson korosti, ettei hänen vaatimuksessaan ole kyse lihan alkuperästä vaan sen tuotantotavan eettisyydestä.
Perheen Norrtäljen Drottningdalin koulua käyvät pojat saivat lopulta luvan syödä eri ruokaa kuin koulukaverinsa.
Gustawssonin tavoitteena oli herättää keskustelua, ja siinä hän on onnistunut.
”Meidän lapsemme hakevat oman ruokansa koulun keittiöstä. Kaverit kysyvät, mitä saitte. ’Ruotsin eläinsuojelusäädösten mukaan tuotettua lihaa’, lapset vastaavat. Koulukaverit haluavat sitä myös ja kertovat asiasta vanhemmilleen, ja niin ajatus leviää.”
Gustawsson toivookin, ettei eettinen ruoka pian enää ole erityisruokavalio vaan koulun käytäntö.
Asia on noussut laajasti esille myös ruotsalaisissa tiedotusvälineissä.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
