Kriisiapu viljelijöille katsotaan budjettineuvotteluissa – Sipilä perää kaupalta kädenojennusta kuivuuskriisissä

Pääministeri Juha Sipilä tutustui kuivuuden piinaamaan ohrasatoon Petteri Heikkisen (oik.) tilalla Kempeleessä. Taustalla viljelijät Tarmo Turunen ja Ilkka Matinolli. Kuva: Pekka Fali

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo jo keskustelleensa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) kanssa, miten maanviljelijöitä voitaisiin mahdollisesti tukea poikkeuksellisen kuivuuden aiheuttamien satotappioiden vuoksi.

"Lfa (luonnonhaittakorvaus) jatkuu samalla tasolla. Se on päätetty. Tuleeko tähän kuivuustilanteeseen kriisiapua, se katsotaan budjetissa", Sipilä sanoo MT:lle.

Mahdollisen esityksen tekee ministeri Leppä.

Ruotsi on jo päättänyt kansallisesta 120 miljoonan euron tuesta maataloudelle.

Sipilä vieraili perjantaina Petteri Heikkisen maitotilalla Kempeleessä ja tutustui tilan uuteen lietteenkäsittelylaitokseen sekä alueen satotilanteeseen.

Paikallisestikin eroja on paljon, eikä kuivuuden aiheuttamia vahinkoja voi vielä täysin arvioida, mutta paikallisten viljelijöiden mukaan ainakin kolmannes viljasadosta jää puuttumaan.

Sipilän mukaan kriisituen lisäksi pitää katsoa muitakin tapoja kohentaa maanviljelijöiden tiukkaa taloustilannetta. Hän odottaa kaupalta jonkinlaista kädenojennusta.

"Kaupan kanssa olen käynyt monta keskustelua. Ruotsissakin kauppa on tullut viljelijöitä vastaan", Sipilä sanoo.

"Jos kuluttajan maitolitra kallistuisi 2,5 senttiä, kukaan ei huomaisi mitään. Maidontuottajalle se on iso hinta", maidontuottaja Tuomas Sohlo Limingasta havainnollistaa.

Sipilä kertoo odottavansa Reijo Karhisen työtä innokkaasti. Hän viittaa kesäkuussa perustamaansa työryhmään, jonka tavoitteena on laatia lista uusista keinoista, joilla maatalouden kannattavuutta voidaan parantaa.

Työryhmää vetää Karhinen, joka on OP-ryhmän entinen pääjohtaja.

"Kun on useampi peräkkäinen huono satovuosi, se kuristaa", viljanviljelijä Ilkka Matinolli Tyrnävältä toteaa.

"Moni tila suunnittelee lopettamista", Heikkinen jatkaa.

Vastikään investointeja tehneille isoille karjatiloille peräkkäiset kehnot satovuodet ovat erityisen piinallisia.

Maatalousyrittäjä Hilja Raappana Siikajoelta kertoo, että varsinkin rannikolla kasvukausi on ollut erittäin huono. Sateet ovat kiertäneet, eivätkä karkeat hiekka- ja hietamaat pidätä vettä.

Raappana kertoo, että säilörehua on tullut vain 4–5 paalia hehtaarilta, kun normaalisti hehtaarilta tulee noin 15 paalia. Sato on siis jäänyt kolmannekseen normaalista.

"Nurmet ovat palaneet ruskeiksi. Viljat olivat komeita vielä pari viikkoa sitten, mutta pakkotuleentuivat valkoisiksi", hän kuvailee.

"Hirveästi panoksia on mennyt hukkaan", Raappana harmittelee.

Nurmen siemen ei ole itänyt, lannoitteista ei ole ollut hyötyä.

Raappanan maitotilalla on rakennettu viiden vuoden sisällä kaksi uutta navettaa. Tilalla on kaksi lypsyrobottia.

Korkeatuottoinen karja vaatii laadukkaan rehun. Omien peltojen sato ei riitä millään.

"Olemme jo varanneet rehua muilta tiloilta, mutta mistä saisi hyvälaatuista? Vielä ei ole riittävästi", Raappana huokaa.