Torjunta-aine voi lisätä stressin kokemista
Marja Kallioniemi ja Hanna-Riitta Kymäläinen raportoivat stressioireiden lisääntymisen liittyneen yli kaksiviikkoiseen torjunta-aineiden ruiskutukseen. Havainto saa myös kansainvälistä tukea kirjallisuudesta.
Torjunta-aineilla pyritään eliminoimaan muun muassa haitallisia rikkakasveja eläimiä ja tautien aiheuttajia. Siis eläviä organismeja. Sellainenhan ihminenkin on, toki melko monimutkainen.
Tämä ”tuhoamistieto” voi aiheuttaa tiedostamattoman uhan ja epäilyn ruiskuttajan mielessä, että torjunta-aineet voivat olla haitallisia myös varokeinoja käyttäville ruiskuttajille. Näin siitä voi muodostua joko työstressin lähde tai se voi moderoida työstressin lähteen (stressorin) ja stressioireiden välistä suhdetta. Moderaattorina sitä voisi verrata vaikkapa iän ja verenpaineen suhteeseen, jota sukupuoli voi moderoida (säännellä).
Miehillä verenpaine voisi iän mukana nousta, mutta naisilla ei. Tällöin ikä olisi torjunta-aineen tyyppinen moderaattori, ”muuntaja”, tai täsmentäjä.
Muutoin syy-seuraussuhteen todentaminen varsinkin poikkileikkaustutkimuksissa on perin vaikeaa, yleensä mahdotonta. Tilastollinen riippuvuus ja syyn esiintyminen ennen seurausta ovat toki välttämättömiä ehtoja. Eikä suhde saa olla minkään muun tekijän aiheuttama. Tärkeää on myös riippuvuuden esiintyminen eri tutkimuksissa yhdenmukaisena ja sen liittyminen aihealueen yleiseen teoriaan.
Viljelijät kokivat stressiä etenkin silloin, kun sosiaalinen tuki puuttui. Tässäkin on kyseessä moderaattori, ei varsinainen stressin lähde. Stressitekijä on fysiikassa muodonmuutoskerroin, mutta tutkijat eivät, aivan oikein, käytäkään tätä termiä.
Jos tutkijat olisivat ottaneet mukaan vaikkapa persoonallisuuden piirteitä moderaattoreina, ne olisivat ehkä olleet vielä voimakkaammassa yhteydessä stressioireisiin kuin nyt mitatut kuormitustekijät.
Tällaisia tuloksia sain toisessa, psykologian, väitöskirjassani, jossa tutkittiin työstressiä ja psyykkisiä oireita metsäalan ammattiryhmissä. Siis eri ihminen stressaantuu ja kokee oireita ihan eri tavalla samassa stressitilanteessa. Niin kutsutut murehtijatyypit löytävät usein jotain stressaavaa; he voivat pelätä vaikkapa meteoriittitörmäystä.
Lehtijutussa ei ollut mitään virhettä. Asiat oli esitetty tieteen kielellä täysin oikein. Halusin vain laajentaa tämän perin vaikean tutkimuskentän näkökulmaa. Ja korostaa syy-seuraussuhteen toteennäyttämisen vaikeutta.
Tapio Klen
maatalous- ja metsätieteiden tohtori
psykologian tohtori
Pieksämäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
