EU:n ruokavienti Japaniin voi kolminkertaistua – Etelä-Korean kauppasopimusta ei vielä Suomessa osata hyödyntää

Sianlihan vienti Kiinaan aukesi viime keväänä. Kuva: Kari Salonen

"EU-maiden kauppa Etelä-Koreaan on kasvanut 40 prosenttia", ulkoministeriön alivaltiosihteeri Markku Keinänen kertoo EU:n ja Etelä-Korean vuonna 2011 sopimasta kauppasopimuksesta.

"Suomi on vähiten hyödyntänyt sopimusta", hän jatkaa.

Keinänen kertoo Etelä-Koreasta esimerkkinä kauppasopimusten eduista, sillä kaikki yritykset eivät osaa vielä käyttää niitä hyväksi. Esimerkiksi ruokayritykset joutuvat paperiviidakkoon, jotta alkuperämaa voidaan osoittaa.

Aihe on ajankohtainen, sillä EU:n ja Japanin välinen kauppasopimus on astumassa voimaan helmikuussa. Se on EU:n historian suurin kauppasopimus.

Japani on jo EU:lle tärkeä vientikohde. Vuosittain maatalous- ja ruokatuotteiden arvo on noin 5,7 miljardia euroa. Euroopan komissio arvioi sen voivan kolminkertaistua sopimuksen ansiosta, sillä monen EU:n vientituotteen tullit poistuvat. Esimerkiksi juuston ja naudanlihan tullit ovat tällä hetkellä lähes 40 prosenttia.

Suomen ruokavientiä mestaroivilla on hyvin yhteinen näkemys kahdesta asiasta: Ilman vientiä suomalainen maatalous ei nouse. Ja tuote on hyvä, mutta lisäarvo on tiukassa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mielestä Berliinin ruokamessuilla Grüne Wochella nähtiin myönteistä kehitystä markkinoinnissa.

"Omista tuotteista pitää olla ylpeä. Ja nyt oltiin", Leppä kertoi europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk.) moderoimassa ruokavientipaneelissa.

"Ruokaviennissä huomiota on kiinnitettävä erityisesti kaupallistamiseen ja brändin rakentamiseen", Katainen sanoo.

Kauppasopimuksia tarvitaan avaamaan uusia markkinoita, sillä sekä Suomen että EU:n markkinat ovat tukossa.

Helsingin Mylly on löytänyt tilaa Afrikasta.

"Etelä-Afrikassa on yllättävän suuri kauramarkkina. Meillä on siitä jokusen vuoden kokemus", toimitusjohtaja Niklas Kumling sanoo.

Helsingin Myllyn tilanne kertoo hyvin suomalaisten yritysten resurssien rajoista.

"Meillä ei ole resursseja kouluttaa kuluttajaa käyttämään kauraa. Katsomme mikä on markkinoiden koko ja maksukyky."

Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme muistuttaa, että kriittisin hetki on, kestääkö yritys viennin aloittamisen tuoman tappion.

"Riittävätkö rahkeet, kun viennin aloittaminen on aina tappiollista aluksi", Hurme kysyy.