Uudistuuko Hippoksen hallinto?
Suomen Hippoksen valtuuskunnassa hevosenomistajia edustava Seppo Ranta-Ruona kaipaa keskusjärjestöltä terävämpää päätöksentekokykyä, jotta ala saadaan luotsattua vaikeuksien läpi.
”Yhteen puhaltamisen tahtoa ei puutu, mutta konkretiaa – siis keinoja – tarvitaan.”
Hän pelkää, että Hippoksen päättävä elin eli valtuuskunta on historiansa vanki. Kun valtuuskunta on laaja ja sen rakenne nojaa hevosjalostusliittoihin ja paikallisiin hevosystävien yhdistyksiin, tärkeät päätökset ”torppaantuvat” hänen kokemuksensa mukaan aluepolitiikan jalkoihin.
Asia on tiedostettu. Puheenjohtaja Mika Lintilä korostaa kuitenkin, että aloite on valtuuskunnalla itsellään – hallitus on Hippoksen sääntöjen mukaan suurimmissa kysymyksissä vain toimeenpaneva elin.
”Kansainvälisesti verraten valtuuskunnalla on poikkeuksellisen vahva rooli. Suuri aloite- ja vaikuttamismahdollisuus on hyvä, kun taloudella menee hyvin. Mutta kovien ratkaisujen tekokyvyn suhteen olen vähän epäileväinen”, hän sanoo.
Lintilä myöntää myös miettineensä valtuuskunnan kokoonpanoa. ”Onko tarpeen, että jalostusliitoilla on niin vahva osuus, vaikka päätökset painottuvat ravipolitiikkaan ja rahatalouteen?”
Valtuuskunnassa on 44 jäsentä. Heistä 16 edustaa hevosjalostusliittoja, 24 raviratoja ja neljä muita hevosjärjestöjä (hevosenomistajat, ravivalmentajat, ravinaiset ja ratsujalostusliitto).
Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Se tekee kaikki ratkaisut muun muassa Fintoton tulouttamien varojen käytöstä ja ravipäivistä.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
