Taas kuohuu lohisoppa - alamitoista eripuraa
Kalastusalueet haluavat lievennyksiä vuoden alussa voimaan tulleisiin lohikalojen alamittoihin osin siksi, ettei 60-senttisiä istutuskaloja ei ole saatavilla. Suojelijat ja vapaa-ajankalastajat vastustavat hakemuksia.
Lohi, kala, lohen pää. Kuva: Jaana KankaanpääValtioneuvoston asetuksella järvi- ja meritaimenen sekä järvilohen alamitat nostettiin 60 senttiin napapiirin eteläpuolella. Elykeskuksilla on mahdollisuus sallia asetusta pienempiä alamittoja.
Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön (SVK) toiminnanjohtajan Ilkka Mäkelän mielestä on järjetöntä, että suurille järville haetaan pienempiä alamittoja.
SVK hyväksyy poikkeusluvat suljettuihin pienialaisiin kohteisiin, joilla ei ole taimenen luontaista lisääntymistä. Muissa vesistöissä pitää olla voimassa asetuksen mukaiset alamitat.
Vielä jyrkemmän kannan ottaa Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen palkitsema näyttelijä Jasper Pääkkönen . Poikkeuslupien sijaan viranomaisten ja kalastusalueiden tulee muuttaa verkkojen silmäkokoja niin, että lisääntymiskokoiset taimenet pääsevät kutemaan.
Näyttelijä-Pääkkösen mielestä poikkeuslupien hakeminen osoittaa törkeää vastuuttomuutta.
Keski-Suomen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Timo Meronen perustelee Päijänteen poikkeuslupahakemusta sillä, ettei 60-senttisiä istukkaita ole kaupan.
”Raha istutettaviin lohikaloihin tulee uistelijoilta. Siksi meidän mielestämme 50 senttiä olisi Päijänteellä sopiva alamitta”.
Savon Taimen Oy:n toimitusjohtajan Mauno Liukkosen mukaan 60-senttistä istutuskalaa ei pysty tuottamaan. Se vaatisi kuuden vuoden kasvatuksen, tarvittavia tiloja ei ole.
Merosen ja Liukkosen mukaan kaloja ei kannata istuttaa, jos niitä ei voi pyydystää vesistä pois.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
