Vapaaehtoinen soidensuojelu etenee verkkaisesti

Yksityismaille ei kaavailla pakottavaa suojelua. Kuva: Markku Vuorikari

Ilman yhtenäisiä kaavoituksen pelisääntöjä osa soiden maanomistajista uhkaa joutua keskenään eriarvoiseen asemaan. Tätä mieltä on MTK:n ympäristöasiantuntija Markus Nissinen.

"Tarvitaan selkeä linja siihen, miten soidensuojelua edistetään kaavoituksella. Tässä on ollut rajuja irtiottoja."

Soidensuojelua selvittänyt työryhmä listasi vastikään yhteensä 747 valtakunnallisesti arvokasta suoaluetta. Näistä kohteista suojellaan 36 000 hehtaaria valtion omistamia soita. Yksityismaille ei ehdotuksen mukaan kaavailla pakottavaa suojelua, vaan maanomistajat voivat suojella vapaaehtoisesti luonnonarvoltaan tärkeitä soita. Näillä suoalueilla ei rajoiteta maankäyttöä tai muita maanomistajien oikeuksia.

Nissisen mukaan esimerkiksi Uudenmaan maakuntakaavaan on tehty linjaus, jonka mukaan kaikki yli viiden hehtaarin suot, jotka löytyvät listauksesta, merkitään automaattisesti SL-merkinnällä, eli suojeluun kaavan kautta.

"Uhkana on, että maanomistajat eriarvoistuvat maakunnan mukaan ilman selkeää yhteistä linjaa. Tämä ei ole aitoa vapaaehtoisuutta, jos näin toimitaan."

Luonnonsuojelujärjestöt ovat suomineet täydennysehdotusta. Järjestöjen mukaan soidensuojelu ei voi onnistua, sillä hallitus leikkasi tuntuvasti yksityismaiden suojeluun tarkoitettuja rahoja. Budjetin raju leikkaaminen hiersi myös täydennysehdotusta sorvannutta työryhmää, kertoo ympäristöneuvos Aulikki Alanen ympäristöministeriöstä.

"Kokonaispotti, joka yleensä suojeluun käytetään, leikattiin noin kolmannekseen. Eli vuonna 2016 määrärahaa on 18,6 miljoonaa euroa."

Vuonna 2015 suojeltiin noin 500 hehtaaria yksityisiä soita.