Vihreä ympäristö tekee mielelle hyvää
VESILAHTI (MT)
Onko vihreä ympäristö mielelle terveellisempi kuin harmaa? Asuuko maalla onnellisempia ihmisiä kuin kaupungissa? Podetaanko peltojen keskellä vähemmän masennusta kuin kivikylissä?
Kirsi Salonen tietää, sillä hän on eko- ja ympäristöpsykologiaan erikoistunut psykologi.
”Ympäristöllä on vaikutusta mieleen”, Salonen sanoo.
Tutkimuksissa on todettu, että luontoympäristössä liikkuminen vähentää stressiä ja alentaa verenpainetta. Tämä on havaittu, kun on mitattu stressihormoneja ja muita veriarvoja ennen ja jälkeen metsässä käymisen.
Toisaalta silmä voi levätä myös luontoelementtejä sisältävässä kaupunkiympäristössä ja häiriintyä maalaismaisemassa, jos asenne ja olosuhteet ovat väärät.
Esimerkiksi puutarhanhoito voi olla hyvin rentouttavaa puuhaa. Tämä on tiedetty maamme mielisairaaloissa, joissa on perinteisesti suuria kävelypuistoja ja työterapiassa käytettyjä puutarhoja.
Toisaalta mukavaakin puuhaa voi tehdä suorittamalla ja hampaat irvessä, jolloin luonnon hyvä vaikutus katoaa. Tarkkuutta vaaditaan varsinkin, jos luontoon liittyy elinkeino ja EU-paineet.
”Jos vie puutarhaan tai luontoon tehokkuuden arvot, kilpailun ja vertailun, se ei ole kovin terapeuttista. Itselleen on syytä antaa lupa rauhoittumiseen. Vaikka sen moottorisahan ottaakin mukaan, voi istahtaa hetkeksi kannolle ja antaa muiden havaintojen täyttää mielen kuin vain sen, kuinka monta kuutiota tästä tulee tukkipuuta”, alunperin maanviljelysteknikoksi opiskellut Salonen sanoo.
Niinpä asuminen maalla tai kaupungissa sinänsä ei tee kenestäkään onnellista tai onnetonta. Ihminen voi tuntea itsensä maalla hyvin yksinäiseksi ja toisaalta joku kaupungissa asuva osaa rauhoittua hälinästä omaan luontopesäänsä.
Salonen aloittaa Hyvän mielen tila -yrityksensä kurssit Vesilahdessa usein niin, että osallistujia kielletään puhumasta toisilleen.
”Mielen täsmähoito tarkoittaa, että aistit ovat auki luontoympäristöön. Kommunikointikielto auttaa siinä, että kaikki muu huomiota vievä riisutaan ja ihminen tekee sitä, mikä tuntuu sopivalta: kävelee, hypistelee jotakin tai vain on.”
Mielipaikkaharjoituksen alussa ihminen etsii itselleen mieluisan paikan istumalla tai vaeltelemalla Salosen maalaistalon pihapiirissä.
Vie yleensä vähintään 20 minuuttia, että ihminen alkaa tehdä myönteisiä havaintoja.
Kognitiiviseen rentoutumiseen eli tarkkaavuuden ja keskittymisen palautumiseen menee vähintään 40 minuuttia.
Jos ihmisellä on stressiä tai ahdistusta, rentoutus vie pari tuntia.
Salonen toivoo ihmisten huomaavan, että juuri luonto on se, joka aiheuttaa hyvän olon.
Luonto antaa tilan tuntua, suojaavuutta ja hyväksyntää. Usein ihmisten kanssa ollessa tämän tilan täyttävät paineet olla tietynlainen.
Mielipaikkaharjoitusta voi tehdä kotonakin. Apuna voi käyttää kuvia, jos ei pääse luontoon. Vaikutusta on varsinkin metsäkuvien katsomisella.
Myös polut koetaan elvyttäviksi, yksittäisessä puussa voi nähdä itsensä ja vesi viilentää ja huuhtelee mieltä.
Salonen kehottaa katsomaan hoitavia kuvia päivittäin.
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
