Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • huidunperä Tärkeää tietoa tilastoista

    Me tämän päivän kansalaiset vastaanotamme sähköisistä viestimistä ja painettujen lehtien palstoilta päivän kiireissä uutisia maailman tapahtumista. Saamme tietoa, miten paljon maapallon eri puolilla on maanjäristyksissä ja suurpaloissa menetetty ihmishenkiä. Toki saamme myös tietää, missä presidenttimme on viimeksi ollut virallisella vierailulla ja miten muiden maiden valtionpäämiehiä käy meillä vieraissa.

    Mutta eipä juuri erityisen tarkkaa tietoa saada yhteiskuntamme odotettavissa olevista ja toivotuista suunnitelmista eikä kehitystrendeistä.

    Pätevän ja kiinnostavan tietolähteen meille muuten antaa kotoinen tilastollinen vuosikirjamme. Järjestyslukunsa on 107. Virallinen nimensä on Suomen virallinen vuosikirja 2012.

    Suuren, myönteisen annin tilastokirjat tapaavat antaa, kun tiedot yhteiskunnan monista merkittävistä rakenteista ja ilmiöistä julkaistaan niissä historiallisina lukusarjoina.

    Kansainvälisessä osassaan se lisäksi välittää vertailutietoa muista valtioista.

    Tekijöinä on ollut yhdeksän asiantuntijan ryhmä vastaavana toimittajana Eila Laakso. Teoksen alkusanat ovat allekirjoittaneet Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun ja tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä.

    Lähes 700-sivuinen laaja ja erityisen kiinnostava teos tarjoaa numerosarjatietouden lisäksi myös kiintoisat, eri värein kuvitetut Suomen pienoiskartat. Ne selvittävät Suomi- tietoutta muun muassa väestökehityksemme avulla. Väkiluvun muutoksia kuvataan muun muassa kunnittain nykyisen 2000-luvun ajalta.

    Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus esitellään vuodelta 2000 sinivärin eri vahvuuksilla maamme kunnista. Vastaavasti ilmaistaan koulutuksen ulkopuolelle jääneen aikuisväestön osuus punavärin eri vahvuuksin.

    Pienituloisimman väestönosamme, kymmenykseen kuuluvien osuus, selvitetään kunnittain siinä kuin suurituloisimman väestön osuudet. Vuosikatteet asukasta kohti ja yrittäjien osuus työllisistä kuvataan punavärin eri vahvuuksin.

    Vahvan punavärin kunnissa yrittäjien osuus nousee yli 20 prosentin. Toisaalta miedolla vaaleanpunervalla ilmaistaan alle 10 prosentin osuus. Vastaavasti teos esittelee elinajantiedotteen Euroopan eri maista sekä miesten että naisten osalta, myös nuorisotyöttömyyden ja toisaalta naisten työllisyys-osuudet vuodelta 2011.

    Tällöin Euroopan naistyöllisyys oli korkeimmillaan yli 70 prosentissa Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Muun muassa Espanjan, Puolan, Unkarin ja Romanian naistyöllisyys oli vaatimattomin, alle 50 prosenttia, kun EU-maiden keskimääräinen osuus oli 62,3 prosenttia.

    Suomen oloja valotetaan teoksessa monipuolisesti. Väestö, maa- ja metsätalous, yritykset, teollisuus ja rakentaminen, kirkkokin, saavat yksityiskohtaisen käsittelyn. Esitellään myös maatiloille myydyt kasvinsuojeluaineet ja maatalouden tuottajahintoja, maatilayritysten, metsätalouden sekä yrittäjäpuolisoiden veronalaiset tulot ja maaluokat kunnittain.

    Kansantalous ja julkinen talous saavat teoksessa näin laajalti huomiota.

    Koulutusjärjestelmämme selvitetään tarkoin peruskoulusta yliopistoihin, ammattikoulutukseen, myös eri koulumuotojen tutkinnot. Tiede, työmarkkinat, palkat, työvoimakustannukset, tulot ja kulutus, myös sosiaaliturva ja terveys saavat huomiota. Kulttuuri, viestintä, oikeus, vaalit ja yhteiskunnallinen päätöksentekokin huomioidaan. Päätteeksi ulkomaihinkin kohdistetaan huomiota.

    Teoksen viime sivut ovat merkittävät esittäessään vaalitulokset lähes seitsemän vuosikymmenen ajalta. Ensimmäiset saatiin 1945.

    Teos niin muodoin antaa monipuolisen perustietosarjan Euroopan valtioista, maailman energialähteistä, suuria ydinvoiman tuottaja-, tutkimus- ja kehittämismaita myöten.

    Numerosarjoin selvitetään kirkollinen jaotuksemme hiippakunnittain, ortodoksisin kirkkokunnin. Selvitetään luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet, veden laatu vuosilta 1970–2011. Itämeren klorofyllipitoisuus, maamme kasvihuonepäästöt, otsonipitoisuudet, maidon keskimääräinen cesiumpitoisuus Etelä-Suomen maidossa.

    Kerrotaan ympäristöperusteisista veroista ja maksuista, tulipaloista ja syttymissyistään. Väestötietoutta, kansantaloutta, maa- ja metsätaloutta, yrityksiä esitellään, liikennekin ja matkailua.

    Omimmalla paikallaan tilastollinen vuosikirja on varsinkin kunnallisen luottamusväen ja yhteiskuntatieteilijöiden käsikirjastossa.

    HEIKINTYTÄR

    Avaa artikkelin PDF