Maatilat investoivathakkeeseen
Maatilojen tuotantolaitosten uusissa lämpökeskuksissa käytetään lähes pelkästään haketta lämmönlähteenä, rahoitusasiantuntija Mikko Teivaala Pirkanmaan elykeskuksesta kertoo.
”Maalämmölle voitaisiin kyllä myöntää tukea, mutta sitä ei tuotantotiloihin rakenneta. Puu on ylivoimaisesti suosituin lämmönlähde.”
Maatiloilla suositaan haketta, koska puuta saadaan yleensä omasta metsästä ja hakelämpö on selvästi halvempaa kuin esimerkiksi maalämpö.
Maalämpöäkin maatiloilla käytetään, mutta yleensä päärakennusten lämmitykseen, johon ei myönnetä tukea.
Maalämpöinvestointi on melko kallis, mutta se valitaan usein sen vuoksi, ettei lämmitys vaadi työtä. Se kuluttaa sähköä noin kolmanneksen verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.
Maalämpöä käyttävät rakentavat putkiston usein peltoon, joka tulee selvästi halvemmaksi kuin porakaivo. Putken vaatimat kaivutyöt voidaan tehdä joko kaivurilla tai salaojakoneella.
Teivaalan mukaan maatilojen lämpökeskukseen saatava avustus on yleensä 15 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Sen lisäksi saa korkotukilainaa 70 prosenttiin kustannuksista. Lainan korko jää nykykoroilla yleensä yhteen prosenttiin valtion tuen jälkeen.
”Lämpökeskus liittyy melkein aina muuhun rakentamiseen ja avustus sekä laina koskee koko rakentamiskustannusta.”
Energia-asiantuntija Tenho Leinonen Pirkanmaan elykeskuksesta kertoo, että tuen määrä pieneni tänä vuonna 5 prosenttiyksikköä ja avustus on yleensä 10–15 prosenttia kustannuksista.
Maaseudun mikroyritykset voivat saada maaseuturahastosta yritysten kehittämisavustusta 25 prosenttia kustannuksista, hän kertoo.
Seija Oikarinen Maaseutuvirastosta kertoo, että investointitukea myönnetään uusiutuvaa energiaa käyttävän lämpökeskuksen rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen.
Lämmönlähteeksi kelpaa jätelämpö, vesistön, ilman, maaperän tai auringon lämpö tai muu uusiutuva energialähde biomassa mukaan lukien. Jos energialähteenä on turve, on lämpökeskuksessa voitava tuottaa lämpöä myös puun tai muun uusiutuvan energialähteen avulla.
Myös biokaasulaitokseen saa tukea. JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
