Olli Rehn: ihmisoikeuspainotus korostuu uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa – tekstissä näkyy globaalia idealismia

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn käsittelee yliökirjoituksessaan valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn käsittelee MT:n yliökirjoituksessaan uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.

Hänen mukaansa selontekoa leimaa vahva jatkuvuus. Tämä ei ole välttämättä kielteistä ulkopolitiikassa. Selonteosta voi löytää myös muutosta, näkyvää ja orastavaa. Näkyvää on vahva ihmisoikeuspainotus.

Rehn oli mukana työstämässä edellistä vuoden 2016 selontekoa presidentti Sauli Niinistön johtaman hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan jäsenenä. Tuolloin elettiin kireässä kansainvälispoliittisessa ilmapiirissä, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin ja aloittanut sotatoimet Itä-Ukrainassa.

"Samana vuonna Britannian brexit-äänestys ja Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi heikensivät läntistä maailmaa ja loivat epävarmuutta maailman­politiikkaan ja -talouteen. Tunnelmat olivat vakavia. Muuttuneessa kansainvälisessä toimintaympäristössä vuoden 2016 selonteko painottui selkeästi kansalliseen turvallisuuteen", Rehn kirjoittaa.

Tuore selonteko tekee tältä osin pesäeroa menneeseen, hän jatkaa. Siinä todetaan globaalin idealismin hengessä ja jopa rahtusen ylevästi, että ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista”.

"Ulkopoliittisen tutkimuksen korkeampaa matematiikkaa on, että selonteon tarkkaan lukeneiden arvioitsijoiden mukaan siinä mainitaan sana ihmisoikeudet nyt peräti 85 kertaa, kun edellisessä ne mainittiin ´vain´ 32 kertaa", Rehn sanoo.

Suomen Pankin pääjohtajan mukaan lukijalle syntyy joka tapauksessa sellainen kuva, että ”ihmis­oikeusperustaisuus” nostetaan selonteon myötä ulkopoliittisen doktriinin asemaan.

Lue koko Olli Rehnin yliökirjoitus: Ulkopolitiikassa jatkuvuutta ja orastavaa muutosta