Elintarvikeyrityksetlobanneet alkuperä-merkintöjä vastaan
Suomalainen elintarviketeollisuus on pyrkinyt vaikuttamaan suomalaisiin europarlamentaarikkoihin, jotta nämä eivät ajaisi pakollisia alkuperämerkintöjä valmisruokiin.
Asiasta kertoi viime viikolla europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr.) blogissaan.
Hassi vahvisti MT:lle perjantaina, että keskeisten suomalaisten elintarvikeyritysten edustajista koostunut ryhmä vieraili EU-parlamentissa keväällä 2011.
”Keskustelussa kävi ihan selväksi, että nämä yritykset eivät halua kertoa kuluttajalle totuutta raaka-aineidensa alkuperästä, vaan markkinoida Suomessa kotimaisuusmielikuvilla”, Hassi toteaa.
Näitä mielikuvia yritykset luovat hänen mukaansa kotimaisella tuotemerkillä tai valmistajafirman nimellä. Ne voivat käyttää myös ”leivottu Vaasassa/Jyväskylässä/Hangossa tai muulla suomalaisella paikkakunnalla” -tyyppisiä pakkaustekstejä.
Ryhmän vierailun aikaan europarlamentin käsittelyssä oli elintarvikkeiden ravintosisältömerkintäasetus. Se hyväksyttiin kesällä 2011.
Hassi ei perjantaina pystynyt antamaan tarkkaa nimiluetteloa paikalla olleista yrityksistä.
”Joukko oli iso, kymmenen firmaa tai enemmän. Mielikuvakseni jäi, että joukossa olivat kaikki isot tunnetut suomalaiset elintarvikealan firmat.”
Elintarviketeollisuuden edustajien jälkeen Hassin luona vieraili myös MTK:n edustaja, joka lobbasi alkuperämerkintöjen puolesta.
”Vinkkasin hänelle, että kotimaiset elintarvikefirmat ovat isolla joukolla lobanneet päinvastaista. Hän näytti yllättyneeltä ja kiitti tiedosta.”
Elintarviketeollisuuden edustajien ensisijainen perustelu oli Hassin mukaan se, ettei alkuperä kiinnosta kuluttajia.
”Kun väitin vastaan, he esittivät muita perusteluja”, Hassi toteaa ja muistelee, että niitä olivat ainakin tekniset syyt ja se, että raaka-aineet ovat peräisin niin monesta lähteestä, että alkuperää on mahdotonta tietää tarkkaan.
Teknisiä syitä ovat esimerkiksi jauhojen leipoutumisominaisuudet. Lisäksi perusteluina oli se, että raaka-aineeseen pitää sekoittaa useasta maasta tulevaa materiaalia ja siksi on alkuperä on mahdoton tietää.
”He vetosivat myös siihen, että raaka-aineen alkuperä vaihtelee vuodenajan mukaan.”
Hassi kertoo ehdottaneensa vierailleen, että pakkaukseen voisi merkitä sen, miten suuri osuus on esimerkiksi Suomesta. Sen lisäksi pakkauksessa voisi lukea ”loppujen alkuperä tuntematon”.
”Sekään ei kelvannut heille.”
Elintarviketeollisuuden lisäksi myös kauppa on vastustanut alkuperämerkintöjä.
”Ainakin Keskuskauppakamari on lobannut alkuperämaamerkintöjä vastaan”, Hassi kertoo.
Vastustus koskee kaikkia tuotteita, ei yksinomaan ruokaa. Myös Keskuskauppakamarin argumenttina on ollut se, että alkuperä ei kiinnosta kuluttajia.
Alkuperämerkintöjen puolesta ovat lobanneet useat kansalaisjärjestöt. Hassin mukaan kuluttaja-, ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöjen linja on ollut hyvin yhdenmukainen myös alkuperämerkintöjä koskevissa asioissa.
Europarlamentin ryhmistä vihreät ovat kannattaneet laajoja alkuperämerkintöjä, Hassi korostaa.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
