Suomessa herättiin vaalivaikuttamisen uhkaan – puolueille koulutusta ennen vaalisumaa

Oikeusministeriön huolena ovat esimerkiksi some-vaikuttaminen, palvelunestohyökkäykset ja hakkerointi. x Kuva: LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Myös Suomessa varaudutaan pahantahtoiseen vaalivaikuttamiseen. Puolueet ja ehdokkaat ovat saamassa ensi kevään vaalisuman alla ohjeita mahdollisen vaalivaikuttamisen estämiseen, havaitsemiseen ja siihen reagointiin.

Oikeusministeriössä on seurattu esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaaleja, brexit-äänestystä ja viimeisimpänä Ruotsin vaaleja.

Vuodenvaihteen jälkeen ainakin puolueiden kampanjasta vastaavat tahot saavat ohjeita vaalivaikuttamiseen varautumiseen. Vaalivaikuttamisen keinot ovat lähes loputtomat.

Ruotsissa vaaleja ja politiikkaa käsitelleet automatisoidut Twitter-tilit lisääntyivät Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan selvästi valtiopäivävaalien alla. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoo Ruotsin kokemusten olevan jo alustavasti käytössä.

"Sosiaalinen media on käytetty tapa. Olihan jo viime presidentinvaaleissa parin ehdokkaan tilillä botit toiminnassa, vaikka sillä ei merkittävää seurausta ollut", Jääskeläinen sanoo.

Asiantuntijat tosin jakautuivat tuolloin, eikä selkeitä todisteita Twitter-bottien armeijasta löytynyt. Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto kertoi tililleen ilmestyneen joulukuussa noin 1 500 bottiseuraajaa. Twitter poisti tai jäädytti pyynnöstä joulukuun lopussa noin 1 700 seuraajaa. Tammikuussa Haavisto sai jälleen saman verran seuraajia.

Turvallisuuskomitean pääsihteerin Vesa Valtosen mukaan materiaalia on hankittu kansainvälisen yhteistyön kautta.

"Puolueiden ja virkamiesten lisäksi myös kansalaisille pyritään avaamaan ilmiötä, esimerkiksi mikä voisi olla ilmoituskynnyksen ylittävää ja mikä normaalia demokraattista debattia", Valtonen sanoo.

Ranskassa vuodettiin presidentinvaalien alla hakkeroituja dokumentteja ja Yhdysvalloissa sähköposteja. Jääskeläisen mukaan myös Suomessa on syytä varautua hakkerointiin, joten puolueiden ja ehdokkaiden on kiinnitettävä huomiota suojaukseen ja kyberturvallisuuteen. Myös palvelunestohyökkäykset ovat oikeusministeriön huolena.

"Esimerkiksi poliisin, Kelan ja muiden viranomaisten verkkopalveluita juuri estettiin palvelunestohyökkäyksillä. Vaalien aikana hyökkäyksellä olisi hyvin kohdistettuna harmia vaalien toimittamiselle, myös ehdokkaiden ja puolueiden näkökulmasta", Jääskeläinen sanoo.

Äänestämistä ja vaalien tuloslaskentaa palvelunestohyökkäykset eivät sinänsä kuitenkaan voi estää, koska vaalijärjestelmä on perusteiltaan manuaalinen. Vaalivaikuttamisesta käytävän keskustelun keskiössä on Venäjä, joka on kiistänyt sekaantumisensa muiden maiden vaaleihin.

"Pyrimme varautumaan kaikenlaiseen ja kaikista suunnista tulevaan vaikuttamiseen. Emme ole työryhmässä valtioista puhuneet, mutta toki emme ole mainitsemastasi valtiosta tietämättömiä, kun aiemmat kokemukset ovat viitanneet siihen suuntaan", Jääskeläinen vastaa kysymykseen Venäjän mahdollisesta vaikuttamisesta.

Puolueiden valitsemille henkilöille järjestetään ensi vuoden puolella neuvontaa ja annetaan vinkkejä, mutta Jääskeläisen mukaan yleiseen käyttöön tuskin tulee kirjallisia ohjeita. Turvallisuuskomitean Valtonen sanoo, että tietoa vaalivaikuttamisilmiöstä aiotaan jakaa kaikkien saataville.