Putin on Suomen ja Saksan Uniper-kiistelyn suurin ja varmin voittaja kahdesta syystä
Saksa ei pyrkinyt maksattamaan omia energiavirheitään suomalaisilla. Fortum ja Suomen hallitus pyrkivät pikemminkin käyttämään Saksan ahdinkoa hyväkseen.
Fortumin omistaman Uniperin liiketoiminnan kasvu- ja tuotto-odotukset perustuivat paljolti siihen, että Nord Stream 2 -putki lisää kaasun tuontia Venäjältä merkittävästi. Ukrainan sodan vuoksi putkea ei kuitenkaan oteta todennäköisesti koskaan käyttöön. Kuva: Michael Sohn21.7.202213:02
Suomalaisen Fortumin tytäryhtiö, saksalainen energiajätti Uniper pelastetaan. Muuta vaihtoehtoa ei ole.
Yhtiön kaatuminen aiheuttaisi massiivisen kriisin erityisesti Saksan energiamarkkinoilla, mutta kriisi leviäisi Uniperin johdannaisvelkojen vuoksi myös rahoitusmarkkinoille ja vaikutukset tuntuisivat koko Euroopassa.
Pelastuspaketti tulee joka tapauksessa kalliiksi saksalaisille veronmaksajille, Uniperista 78 prosenttia omistavalle Fortumille ja pahimmassa tapauksessa myös suomalaisille veronmaksajille, koska Suomen valtio omistaa enemmistön Fortumista.
Pitkään jatkuneissa neuvotteluissa ja niihin liittyvässä julkisessa kiistelyssä on ollut kysymys ennen muuta siitä, miten vääjäämätön miljardilasku jaetaan.
Pelastuspaketin yksityiskohtia ja taakanjakoa oleellisempaa on se, että Ukrainaan hyökännyt Venäjän presidentti Vladimir Putin on Uniper-kärhämän kiistaton voittaja kahdesta syystä: Kaasuaseella Putin onnistuu repimään EU-maiden rivejä juuri niin tehokkaasti kuin mitä Kremlissä on ennakkoon laskettu ja toisaalta kärhämä paljastaa, että kaasu on Venäjän vastaisena painostuskeinona paljon oletettua tehottomampi.
Suomen ja Saksan, perinteisten EU-liittolaisten riitely siitä, kenellä on päävastuu Uniperin pelastamisesta, on täsmälleen sitä, mitä Venäjä tavoittelee.
Saksassa ollaan paniikissa, koska kaasutoimitustusten tyrehtyminen Venäjältä ja kaasun hinnan nousu ovat kaatamassa Uniperin ja syöksemässä maan vakavaan energiakriisiin. Fortumin ja Suomen venkoilu taas osoittaa, että EU-maiden keskinäinen solidaarisuus on uhkaavassa energiakriisissä huteralla pohjalla.
Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi helmikuussa, Suomessa sekä poliitikot että asiantuntijat vaativat kovaan ääneen, että nimenomaan Saksan pitäisi nopeasti lopettaa kaasun ostaminen Venäjältä, koska kaasutuloilla Putin rahoittaa sotakonettaan.
Saksa torjui vaatimukset ja korosti, että kaasutoimitusten katkeaminen aiheuttaisi massiivisia ongelmia koko Euroopalle. Äänekkäiden eurooppalaisten kriitikoiden, myös suomalaisten, mielestä Saksa ajatteli vain omia taloudellisia etujaan eikä piitannut riittävästi ukrainalaisten karusta kohtalosta.
Suomen ja Saksan, perinteisten EU-liittolaisten riitely siitä, kenellä on päävastuu Uniperin pelastamisesta, on täsmälleen sitä, mitä Venäjä tavoittelee.
Kiista Uniperin pelastamisesta osoittaa, miten lyhytnäköisesti Suomessa ja myös muualla Euroopassa ajateltiin. Kaasu ei ollut Saksalle ja koko Euroopalle missään vaiheessa niin tehokas painostuskeino Venäjän suuntaan kuin mitä oletettiin.
Jos Saksa olisi lopettanut kaasun ostamisen Venäjältä, Fortumin omistama Uniper olisi kaatunut saman tien kaikkine miljardiseurauksineen. Moskovassa tämä karu totuus oli koko ajan tiedossa. Kremlin strategit saattoivat vain laskeskella, koska on sopiva hetki ryhtyä painamaan Saksaa ja koko Eurooppaa polvilleen kaasutoimitusten säännöstelyllä.
Nimenomaan suomalaiset poliitikot loikkivat yksi toisensa jälkeen Putinin virittämään ansaan.
Puheet siitä, että Uniperin kaatumisessa on ennen muuta kysymys Saksan energiapoliittisista virheistä ja että Saksa yrittää sälyttää laskun näistä virheistä suomalaisille veronmaksajille, olivat täysin tuonpuoleisia.
Saksan hallitus on koko ajan lähtenyt siitä, että sen on omien energiavirheidensä vuoksi pakko pelastaa Uniper ja että pelastusoperaatio tulee saksalaisille veronmaksajille kalliiksi. Näin siitä huolimatta, vaikka päävastuu pelastamisesta kuuluu kiistatta Uniperin emoyhtiölle Fortumille ja sen omistajille eli etunenässä Suomen valtiolle.
Fortum otti silloisen toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin ja hallituksen puheenjohtajan Sari Baldaufin johdolla massiivisen sijoittajariskin ostaessaan Uniperin, jonka liiketoiminnasta suurin osa perustui venäläiseen kaasuun. Sijoitus tuotti hyvin siihen asti kunnes Venäjä ryhtyi rajoittamaan halvan kaasunsa toimittamista ja Uniperin piti haalia asiakkailleen kaasua kalliilta maailmanmarkkinoilta.
Tätä taustaa vasten Fortumin ehdotus siitä, että Uniperin koko romahtanut kaasuliiketoiminta jää Saksan valtion ongelmaksi ja ”paremmat” osat Fortumille, on järjetön.
”Tarjous” oli Fortumin nykyiseltä toimitusjohtajalta Markus Rauramolta neuvottelutaktinen munaus erityisesti siksi, että Lundmarkin johdolla öykkärimäisesti toteutettu Uniperin enemmistön valtaaminen herätti Saksassa paljon pahaa verta. Rauramon veto näytti saksalaisten silmissä siltä, että agressiivisesti Uniperin enemmistön itselleen kahminut Fortum pakoilee vastuuta heti, kun ”erinomaiseksi” kehuttu sijoitus muuttuu ongelmaksi.
Suomalaiset poliitikot liputtivat lehtien sivuilla ja tv-uutisissa äänekkäästi Fortumin tarjouksen puolesta. Kerta toisensa jälkeen korostettiin, että Uniperin horjumisessa on ennen muuta kysymys Saksan tekemistä energiapoliittisista virheistä eikä niitä voida laittaa Fortumin eikä suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi.
Saksalaisten korvaan nämä lausunnot kuulostivat siltä, että virhesijoituksen tehnyt Fortum ja sen enemmistöomistaja yrittävät käyttää Saksan energia-ahdinkoa hyväkseen.
Putinin kaasuaseen tehokkain ominaisuus on ennakoimattomuus ja sen aiheuttama epävarmuus.
Nord Stream 1 -putkea pitkin tulevien toimitusten supistaminen, katkaiseminen ja nyt huoltotöiden jälkeinen käynnistäminen uudelleen, vaikeuttaa myös neuvotteluja Uniperin pelastamisesta. Kukaan ei tiedä, koska toimituksia supistetaan tai koska ne ehkä taas katkaistaan joko väliaikaisesti tai pysyvästi.
Vain se on varmaa, että Venäjän kaasusta pitää päästä eroon mahdollisimman nopeasti.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
