Sitra uskooihmisten itsehoitoon
”On vanhanaikaista ajattelua, että jos ihminen on sairas, hänen pitäisi mennä lääkäriin ja saada pilleri. Kaikkien pitäisi alkaa hoitaa enemmän itse itseään.”
Tätä mieltä on johtaja Antti Kivelä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta.
Sitralla on nyt kaksi uutta teemaa, joita se tukee taloudellisesti ja joiden pohdintaan panostetaan. Kivelä johtaa niistä toista, elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet -nimistä strategiaa.
Sen tavoitteena on lisätä ihmisten itsehoitoa ja – yllätys, yllätys – hillitä terveydenhuollon kustannusten kasvua.
Sitran mielestä Suomen suuri ongelma ovat nimittäin ihmisten hajallaan olevat terveystiedot. Suomessa on 336 kuntaa ja kun päälle lasketaan kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit, pelkästään julkisia tiedonkerääjiä on 500, Kivelä laskee.
”Ja ihminenhän ei ole pelkästään julkisen puolen asiakas.”
Tätä varten Sitra päätyi maaliskuussa lainoittamaan uutta Taltioni-nimistä osuuskuntaa. Se tarkoittaa oikeastaan valtavan suurta tietopankkia, kovalevyä tai tiliä, joka on henkilökohtainen ja johon palvelun jäsenet voivat tallentaa itseään koskevia tietoja.
Ajatuksena on, että ihminen voi mitata itseltään verenpaineen tai verensokerin tai tehdä PEF-mittauksen ja syöttää tiedot omalle tililleen.
”Lääkäriin tai hoitajalle lähdetään vasta, jos jonkin mittauksen raja-arvot ylittyvät”, Kivelä sanoo.
Tietovarastoon voi kerätä myös laboratoriovastaukset, silmälääkärireseptit ja rokotustiedot, jolloin ne ovat yhdessä paikassa ja kulkevat asuinpaikkakunnan vaihtuessakin.
Sen voisi liittää myös työterveyshuoltoon, vertaisryhmäkeskusteluihin tai vaikkapa vaakaan tai urheilusuoritusten seurantaan, jolloin terveysteot näkyvät nopeasti omalla tilillä ja liikunnan puute antaa hälytyksen.
Kivelä visioi vielä pidemmälle: tietokoneen voisi kytkeä älylaastareihin ja –rannekkeisiin, jotka seuraavat erilaisia terveysmittareita. Tiedossa on myös wc-pönttö, joka hälyttää, jos virtsan koostumus poikkeaa normaalista.
Pessimisti näkisi tässä peikkoja: varsinkin syrjäseutujen vanhukset jätetään entistä enemmän yksin, eikä se ainoakaan hoitaja enää käy koskettamassa käsivartta verenpainemittarilla.
”Tämä vapauttaa hoitajan tekemään olennaisia töitä, eikä turhiin kontrolleihin tarvitse lähteä pitkien matkojen päähän”, Kivelä torjuu.
Tilinhaltija voi päättää, kenelle tietoja saa luovuttaa, tai halutessaan tuhota ne.
Tärkeät sairaustiedot säilyvät kuitenkin viranomaisjärjestelmissä lakisääteiset sata vuotta. Taltionin arvo on Kivelän mukaan siinä, että sen tiedot eivät ole vain päätetietoja vaan dynaamisia.
Mutta Taltioni ei siis korvaa virallisia terveystietoja, eli hajanaisuus jatkuu.
”Sitran mielestä siihen on vain yksi ratkaisu: terveys- ja sosiaalisektorin rahoitus pois kunnilta”, Kivelä sanoo.
Esimerkiksi Hollannissa rahat on kiinnitetty ihmisten sairastavuuteen ja Ruotsissa ikään. Kansalainen tietää, minkä verran hänellä on rahaa käytössään ja hän voi valita palveluntuottajansa itse, Kivelä kertoo.
”Nyt Suomessa tietenkin kysytään, kuinka tämä toimisi syrjäseuduilla. Siellä se toimisi niin, että jos helsinkiläisellä miehellä on käytössään 2 000 euroa, Pudasjärvellä rahaa olisi 3 500. Se houkuttaa palveluntarjoajia kaikkialle.”
Kivelän mukaan Taltionin tavoitteena on 300 000 käyttäjää vuoden 2013 lopussa. Järjestelmä otetaan käyttöön ensi vuodenvaihteessa.
Yksi koekäyttäjäkunta on luultavimmin Oulu, sillä siellä vastaava järjestelmä on jo toiminnassa.
Keksintö on uusi maailmamitassakin, ja Sitra toivoo sille vientimarkkinoita.
Taltioni-osuuskunnan perusti 27 julkista ja yksityistä toimijaa, joukossa muun muassa Suomen Kuntaliitto, Mehiläinen, Terveystalo, Nokia, Fujitsu, Kuntien Tiera ja Pohjola.
Niillä on oletettavasti omat lehmänsä ojassa: hyvinvoinnistaan kiinnostuneen kansalaisen kukkaro.
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
