Koronatartunnat kaksinkertaistuivat vuoden viimeisellä viikolla –THL:n Salminen: "Rokotusten tuoma suoja pitää yhä suurimman osan ihmisistä poissa sairaalasta"
Omikronmuunnosta on jo havaittu joka puolella Suomea. Etelä-Suomen kaltainen tautitapausten kasvu on todennäköisesti edessä muuallakin.
Omikronvirusta on havaittu jo kaikissa sairaanhoitopiireissä. Kuva Alajärven terveyskeskuksen testauspisteeltä. Kuva: Antti KantolaKoronavirus leviää Suomessa edelleen yhä vilkkaammin. Seitsemän päivän aikana 26.12.2021–1.1.2022 Suomessa todettiin arvion mukaan yli 38 700 uutta koronatapausta, mikä oli noin kaksinkertainen määrä viikkoa aiempaan verrattuna.
Suuri osuus testituloksella varmennetuista koronatartunnoista on jo omikronmuunnoksen aiheuttamia.
THL:n johtaja Mika Salminen arvioi, että omikronmuunnos aiheuttaa Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä lähes kaikki koronatartunnat.
Omikronmuunnosta on kuitenkin havaittu jokaisessa sairaanhoitopiirissä. Tämä tarkoittanee sitä, että tapausmäärät lähtevät Etelä-Suomen tavoin nopeaan kasvuun kaikkialla Suomessa.
Myös erikoissairaanhoidon hoitotarve on kasvanut, joskaan ei läheskään samaa vauhtia tartuntojen kanssa.
"Syytä tähän ei ihan täysin vielä ymmärretä, mutta se on tietysti hyvä uutinen", Mika Salminen sanoi tiistain tiedotustilaisuudessa.
"Varmaan se tärkein syy on, että rokotusten tuoma suoja yhä pitää suurimman osan ihmisistä poissa sairaalasta. Vaikka tartunnan saisi, ja se voi olla vaikka vakavammankin puoleinen ja ikävä flunssa, niin huomattavasti pienempi osa joutuu tällä hetkellä sairaalaan."
Salmisen mukaan vastaava kehitys näkyy myös muissa Pohjoismaissa. Tartuntojen ja sairaanhoidon kuormituksen välillä on kuitenkin viivettä, joten lopullista kuormitusta ei voida vielä arvioida.
Tartunnanjäljitys ja testaus on joillain alueilla täysin ylikuormittunutta. Alueittain jopa viisi prosenttia väestöstä käy testissä viikoittain.
Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että ajan saaminen testiin, ja tuloksen saaminen testistä voi kestää useita päiviä.
Pahimmassa tapauksessa 3–4 päivän päähän saatu testi voi olla jo negatiivinen, vaikka henkilö olisikin koronatartunnan saanut.
"Erityisen tärkeää olisikin se, että oireiden ilmestyessä ihmiset eristäytyisivät itse, jos mahdollista tekevät kotitestin ja pysyttelee poissa muiden ihmisten joukosta", Salminen sanoi.
Oireisen ja positiivisen tuloksen kotitestistä saaneen henkilön tulisi pysyä kotona vähintään siihen asti, että oireet ovat kunnolla parantuneet, ja mieluiten vielä pari päivää sen päälle.
Salminen ohjeistaa myös välittämään itse tiedon tartunnastaan ihmisille, jotka on voinut altistaa.
"Vetoaisin kovasti nyt ihmisiin, että jos on hengitystieoireita niin sitten pysytään kotona", Salminen painotti.
"Jos tietysti ei ole kovin kipeä, niin etätöitä voi tehdä ne, jotka etätöitä voivat tehdä. Tässä pitäisi kyllä myös työnantajien tulla vastaan. Ei voi olla niin, että sen takia ettei karanteenipäätöstä tule, vaadittaisiin töihin tulemaan vaikka olisi vielä oireinen."
Sairastamisesta ja altistumisesta johtuvat runsaat poissaolot uhkaavat jo useita yhteiskunnan toimintoja.
THL tuleekin Salmisen mukaan lähipäivinä ohjeistamaan karanteenin ja eristysajan lyhentämisestä, jos tälle on tarvetta.
Omikron mahdollistaisi karanteenin ja eristysajan lyhentämistä esimerkiksi siksi, että sen kehittymisajan on havaittu olevan selvästi muita muunnoksia lyhyempi. Tauti voi myös mennä erityisesti rokotetuilla aiempaa nopeammin ohi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
