Pahin on ohi
Löytyykö tästä joukosta keskustan seuraava puheenjohtaja? Rivissä istuvat Sirkka-Liisa Anttila, Paavo Väyrynen, Mari Kiviniemi ja Mauri Pekkarinen. Kisaan voi lähteä vielä valintapäivänä, 9. kesäkuuta. Kuva: Viestilehtien arkisto”Taas tuollainen puolipeitelty kysymys”, kansanedustaja Seppo Kääriäinen tuhahtaa jo toiseen kertaan, kun hänen pitäisi arvioida puolueellensa sopivaa puheenjohtajaa.
Kääriäinen haistaa kysyjän kieroilut, mutta hänhän onkin savolainen.
Nyt puoluekonkari on tarkkana. Hän ei halua arvioida millään tavalla puolueen kesäkuiseen puheenjohtajakisan jo ilmoittautuneita ehdokkaita, Mari Kiviniemeä ja Paavo Väyrystä.
”Se, että on kilpailua johtopaikoista, on myönteinen asia ja keskustan tavaramerkki”, Kääriäinen muotoilee.
Kisaan saatetaan saada muitakin ehdokkaita, esimerkiksi kansanedustajat Mauri Pekkarinen ja Tuomo Puumala, mutta ei Kääriäistä.
Väyrysen kisaan lähtö ei lopulta yllättänyt puolueessakaan, sillä hän sai presidentinvaaleissa keskustaväen hereille ja puolueen kannatuksen nousuun.
Miksi siis hypätä kisasta, kun voi surffata aallonharjalla suoraan kuntavaaleihin?
Keskustassa on tultu siihen tulokseen, että presidentinvaaleista pitää ottaa opiksi: tehdä jalkatyötä, koota rahaa pienistä puroista, tuoda aatetta esiin ja puhua myös henkisistä asioista, kuten yhteiskunnallisesta eheydestä.
Kuulostaa suoraan Väyrysen kampanjalta.
Pitääkö siis Kiviniemenkin alkaa kiertää maata, myydä mukeja ja puhua ”pehmeitä”?
”Pitää kilahtaa. Ihmisille pitää kilahtaa heti se meidän eromme hallituksen politiikkaan”, Kääriäinen sanoo.
Enemmän kuin ehdokkaiden puolesta keskustassa pelätään reilun kampanjoinnin ja sisäsiisteyden puolesta. Siis sen,
etteivät ehdokkaiden taustajoukot sorru likaiseen peliin.
63-vuotiaalla Kääriäisellä on puolueestaan pitkä kokemus. Hänet valittiin puoluesihteeriksi vuonna 1980 ja kansanedustajaksi vuonna 1987.
Sen jälkeen hän on toiminut keskustan varapuheenjohtajana, ministerinä ja eduskunnan varapuhemiehenä.
Kevään 2011 eduskuntavaalit olivat keskustalle Kääriäisen sanoin ”katastrofi”, joka koetteli myös kentän uskoa puolueeseen.
Keskusta vajosi 15,8 prosentin kannatuksella oppositioon ja sielläkin vain toiselle sijalle.
Sen jälkeen on noustu suosta: presidentinvaaleissa kolmannelle sijalle ja viimeisimmissä kyselyissä toiseksi suurimmaksi puolueeksi 17,7 prosentin kannatuksella.
”Pahin on takana. Olemme nyt todellinen haastaja kokoomukselle. Eduskuntavaaleissa 2015 olemme suurin puolue”, Kääriäinen uhoaa.
Kolmet viimeiset vaalit osoittavat Kääriäisen mielestä hyvin sen, kuinka suomalainen politiikka on muuttunut nopearytmiseksi: Pekka Haavistosta tuli ilmiö vuonna 2012, perussuomalaiset voittivat vaalit 2011 ja kokoomus nousi melkein suurimmaksi jo 2007.
”Isot muutokset ovat mahdollisia, jos puolueessa on ytyä ja järkeä.”
Keskusta pitää kunnallisvaaleja ponnahduslautana ykkössijalle. Elinehto on saada ehdokaslistat täyteen kunnissa.
”Siinä ratkaistaan, jatkuuko nyt alkanut nousu.”
Nykyistä nousua selittää Kääriäisen mielestä kaksi seikkaa. Ensiksi se, että Väyrysen presidentinvaalikampanja onnistui, sillä se oli selkeä, kattava ja aatteellinen.
Toiseksi se, että keskusta kokee löytäneensä oikean sävelen oppositiopolitiikassa.
Kääriäisen mielestä poliittinen asetelma on nyt harvinaisen herkullinen, sillä sinipunahallitus on suorastaan syöttänyt keskustalle makupaloja: kuntauudistuksen ja armeijan säästöt.
Kriittisempi voisi todeta, että keskusta on lähtenyt nousuun puheenjohtajastaan huolimatta ja kysyä, kuinka hyvä Kiviniemi tehtävässään oikein on ollut.
Mutta siihen keskustan valttikorttiin: erottumiseen. Mitä se on?
”Meidän vaihtoehtomme on hajautus, tasapaino ja tasa-arvo. Vastustamme kaikkea keskittämistä”, Kääriäinen julistaa.
Kysymys ei ole hänen mielestään siitä, että kaupungit ja maaseutu olisivat vastakkain. Pääkaupunkiseudullakin ymmärretään, että hajautuspolitiikka on keskittämistä parempi vaihtoehto, sillä se patoaa muuttoliikettä ja pitää siten ruuhkat, saasteet ja asuntojen hinnat kurissa.
Keskustaa auttaa se, että sosiaalidemokraateilta puuttuu 2010-luvun idea, perussuomalaiset on nyt peitottu oppositiopolitiikassa ja kokoomus – noh.
”Kokoomuksella on paljon valtaa, mutta sillä alkaa nyt vaikea vaihe. Paineita tulee joka puolelta, ja samalla virheitä ja ylimielisyyttä”, Kääriäinen sanoo viitaten kuntauudistukseen.
”Vallan huipulle nouseminen ei ole niin vaikeaa kuin siellä oleminen.”
Tämän on kokenut myös keskusta.
Myös Suomen ja maailman tilanne puhuvat keskustalaisten arvojen puolesta. Puoluekonkari puhuu ”isosta rattaasta”.
”Ruoka, vesi, energia. Ne ovat Suomen valtti ja keskustalla on tähän isoon rattaaseen läheinen suhde.”
Jonkun mielikuvissa keskusta saattaa olla vielä vanhanaikainen, maalainen ja nyt myös hajanainen.
Kääriäinen mielestä kysymys on edistyksellisyydestä ja omintakeisuudesta. Kansanvallasta ja lähidemokratiasta. Siitä, ettei ketään saa päästää putoamaan railon reunalta rotkoon.
Ja tietenkin siitä, ettei keskustaväen erilaisuus ole ongelma, vaan rikkaus.
”Keskusta on kuin harava, joka kokoaa laajasti erilaista väkeä yhteen.”
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
