Uhanalaisille kaloille korotus alamittoihin
Maa- ja metsätalousministeriö esittää uhanalaisille kalalajeille suurempia alamittoja ja täyttä rauhoitusta saimaannieriälle.
Ministeriön lausunnolle lähetetyn ehdotuksen mukaan nieriä rauhoitettaisiin kokonaan Vuoksen vesistöalueella.
Luonnonvesistä pyydettyjen meritaimenen ja järvilohen vähimmäismitta suurennettaisiin 60 senttimetriin, järvitaimenen 50 senttimetriin ja harjuksen 35 senttimetriin.
”Järvilohelle ei vielä tässä vaiheessa haluttu esittää täysrauhoitusta. Saimaannieriän tilanne on hankalampi ja tässä esityksessä haluttiin keskittyä ennen muuta alamittoihin”, selittää maa- ja metsätalousministeriön kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi.
Ministeriön tavoitteena on, että ehdotetut säännökset tulevat voimaan mahdollisimman pian.
Saimaannieriän lisäksi myös järvilohi ja järvitaimen pitäisi rauhoittaa kaikelta kalastukselta, toteavat Vuoksen vesistöalueen elykeskusten kalatalouspäälliköt omassa esityksessään.
Kalatalouspäälliköiden mukaan vain rasvaeväleikkauksella merkittyjen järvilohen, järvitaimenen ja saimaannieriän, eli istukaskalojen pyynti pitäisi sallia.
”Vuoksen vesistön uhanalaisten lohikalojen kalastaminen kaupallisessa tarkoituksessa tai pitäminen kaupan pitäisi kieltää kokonaan.”
Tällä hetkellä voimassaolevan kalastusasetuksen mukainen alamitta järvilohelle on 40 senttiä ja järvitaimenelle 40 senttiä. Tammen mukaan maa- ja metsätalousministeriön esitys on jo saanut osakseen kritiikkiä järvitaimenen alamitan osalta.
Esimerkiksi elykeskusten kalatalouspäälliköiden mielestä kalastusta varten rasvaeväleikkauksella merkittyjen järvilohen, järvitaimenen ja saimaannieriän alamitan pitäisi olla 60 senttiä.
Nykyistä suuremmat alamitat antaisivat lajien yksilöille paremmat mahdollisuudet kasvaa tarvittavaan lisääntymiskokoon.
”Esityksellä halutaan yhtenäistää alamittoja, jotka vaihtelevat tällä hetkellä kalastusalueittain. Toisaalta erot kalojen kasvussa vaihtelevat merkittävästi eri puolilla Suomea.”
Tammi kertoo, että esimerkiksi Vuoksen vesistössä on yhteensä 11 kalastusaluetta, joista moni on jo nostanut järvitaimenen alamitan 50 senttiin ja jopa 60 senttiin.
”Kalastajan on kuitenkin hankala tietää tarkalleen millä alueella mikäkin alamitta on voimassa.”
Myös kalatalouspäälliköiden mielestä yhtenäiset alamitat olisivat hyvä lähtökohta muille säätelytoimille. Ne myös ohjaavat kalastusalueiden päätöksentekoa.
Kalatalouspäälliköt esittävät myös harjuksen alamitan nostamista nykyisestä 30 sentistä 35 senttiin ja kalatäkyisen pitkäsiimakalastuksen kieltämistä kokonaan.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
