Kesällä rakennettu tasanne suojaa puronvarsipeltoa tulvavesiltä
PADASJOKI (MT)
Ankarat sateet tai lumien sulamisvedet eivät tulevaisuudessa enää nouse padasjokelaisen Marko Pastilan pelloille. Siitä pitää huolen tulvatasanne, joka rakennettiin kesäkuussa peltoja halkovan Hahjärven laskuojaan.
Tulvatasanne on yksi luonnonmukaisista vaihtoehdoista, joilla peltoalueiden ojitusta voidaan kohentaa niin, ettei pelloilta lähde maa-ainesta ja ravinteita runsasvetiseenkään aikaan.
Pastilan maalle rakennettu tulvatasanne on 150 metriä pitkä ja kolme metriä leveä. Leveydestä puolet on loivaa luiskaa ja loput varsinaista tasannetta, jolle vesi pääsee tarvittaessa varsinaisesta uomasta nousemaan.
Tasanne rakennettiin kuorimalla ojan toiselta puolelta maata niin, että uomaan syntyi tulvavettä varten tasanne. Kaivutyön yhteydessä uoman pohjalla kulkevaan alivesiuomaan eli itse ojaan ei koskettu.
Pastilan mukaan tähän pyritäänkin.
”Ojan pohjaan kannattaa koskea vain, jos uoma on mennyt tukkoon.”
Kesäkuun jälkeen tulvatasanteelle on ehtinyt jo kasvaa runsas kasvillisuus. Se pitää osaltaan huolta siitä, ettei tasanteelta pääse irtoamaan maa-ainesta.
Tulvatasanne on tärkeä tehdä vähävetisenä aikana, jotta veden mukaan ei pääse irtoamaan kiintoainesta, kertoo projektipäällikkö Petra Korkiakoski Hämeen ammattikorkeakoulun ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin -hankkeesta (Opet).
Pastilan tulvatasanne on yksi kohteista, jotka hankkeessa on toteutettu.
”Tulvatasanne on tähän kohteeseen hyvä, sillä Hahjärven laskuoja sijaitsee pohjavesialueen rajalla, eikä sitä ei olisi voinut siitä syystä syventää.”
Samassa yhteydessä kolme kilometriä pitkää Hahjärvestä Lummenejärveen virtaavaa puroa kunnostettiin muillakin tavoin. Sitä perattiin alapuoliselta osuudeltaan noin kilometrin matkalta. Lisäksi perkuun yhteydessä ojaan tehtiin kaksi 40 metriä pitkää laskeutusallasta. Toinen niistä on 5 metriä ja toinen 7 metriä leveä.
Tulvatasanteen ja laskeutusaltaiden kaivun sekä ojan perkuun kustannukset olivat arvonlisäveroineen yhteensä 5 500 euroa, jonka maksoi Opet-hanke. Hanke vastasi myös suunnittelukustannuksista.
Lisäksi kustannuksia aiheutui kaivumaiden siirrosta ja puuston raivauksesta, josta vastasivat maanomistajat.
Lisää kustannuksia viljelijälle aiheutuu tulvatasanteen syömästä viljelyalasta. Pastila ja Korkiakoski kertovat, että tällä hetkellä ei ole vielä tietoa siitä, miten tasanteita kohdellaan uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä.
Nykyisessä ympäristötuessa tulvatasannetta ei hyväksytä täyttämään suojakaistavaatimusta, joten suojakaistan katsotaan alkavan luiskan yläreunan ja pellon taitekohdasta.
Pastila toivoo, että uudessa ympäristökorvauksessa tulvatasanne voitaisiin laskea suojakaistaksi.
JUHANI REKU
Nykyisessä ympäristö-
tuessa tulvatasannetta ei hyväksytä täyttämään suojakaistavaatimusta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
