Telttaileva lapsiperhe pakkaa Suviseuroille rutiinilla – 80 000 kävijän tapahtuma näkyy nykyään myös somessa

Mikkolan perhe lähtee Muhoksen Suviseuroille Tampereelta. Topias ja Heli Mikkolan lapset Hilppa (vas) ja Elia kirmaavat nurmikolla ja Alva torkkuu vaunuissa. Kuva: Rami Marjamäki

Maanantaihin asti Pohjois-Pohjanmaalla on syytä varautua ruuhkiin, sillä Suomen suurin kesätapahtuma järjestetään tänä vuonna Muhoksella.

Vanhoillislestadiolaisten kesätapahtuma Suviseurat kerää vuosittain yli 80 000 kävijää, eli saman verran kuin Porissa tai Kouvolassa on asukkaita.

Suviseuroja varten pakkaaminen sujuu telttailua ja patikointia harrastavalta tamperelaiselta Mikkolan perheeltä rutiinilla.

"Pakkaaminen on kaikkiaan hyvin jo takaraivossa. Telttailuvälineet ovat jo valmiina, ja ne tarvitsee vain nostaa autoon", Topias Mikkola kertoo.

Topias ja Heli Mikkola sekä lapset Hilppa, 7, Nuutti, 5, Elia, 3, ja vastasyntynyt Alva yöpyvät Muhoksen Suviseura-alueella teltoissa.

Perhe lähtee liikkeelle perjantaiaamuna 7-paikkaisella farmariautolla, jonka katolla on kuljetuslaatikko ja takana peräkärry.

Perhe käy Suviseuroissa joka vuosi. Tänä vuonna Suviseura-matkaan on tarkoitus yhdistää ainakin yksi sukulaisvierailu ja mökkimatka.

"Pikkuvauva ei anna ajaa kauhean pitkiä matkoja, muuten olisimme voineet lähteä vaikka patikoimaan Lappiin", Topias Mikkola kertoo.

Mikkola kertoo, että vaikka neljän lapsen kanssa esimerkiksi ruokahuoltoon menee Suviseuroissa oma aikansa, perhe ehtii myös liikkua seura-alueella.

"Olemme koko ajan sukulaisten ystävien seurassa, ja vastaan tulee tietysti myös vanhoja tuttuja."

Suviseurat järjestetään alusta loppuun talkootyönä.

Toiminnallisen osaston johtaja Juha Alanko Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksestä (SRK:sta) kertoo, että Suviseurojen eteen tehdään noin 13 000 työvuoroa, ja vuorot alkavat jo keväällä.

Keskimäärin yksi henkilö tekee yhden tai kaksi työvuoroa, eli töissä on tuhansia ihmisiä.

"Tehtävästä riippuen yksi vuoro on 5–8 tuntia, ja siitä saa palkaksi ruoka- ja kahvilippuja", Alanko kertoo.

Tänä vuonna yksi vapaaehtoisista on oululainen Tomi Räihä, joka tekee talkootöitä ravintolatoimikunnan logistiikka- ja varastointipäällikkönä. Työpäiviä on takana kymmenkunta.

"Täällä on paikan päällä niin valtava määrä ihmisiä, että ruokahuolto ja kaikki muukin huolto vaatii selkeät vastuualueet ja toimivan organisaation."

Tavarat on saatava aikataulussaan rekoista ravintolakatokseen ja myyntipisteisiin. Räihä huomauttaa, että toimiva logistiikka vaikuttaa myös siihen, että jonot pysyvät lyhyinä.

Räihä oli tutustumassa tulevaan tehtäväänsä viime vuonna Äänekosken Suviseuroissa. Hän kehuu porukan työmotivaatiota.

"Tätä touhua on hieno seurata. Kaikki perustuu työn iloon."

Vanhoillislestadiolaisten ensimmäiset ison kokoluokan seurat järjestettiin vuonna 1906, nimitys Suviseurat vakiintui käyttöön vuonna 1954.

Suviseurojen yhteydessä pidetään SRK:n vuosikokous, jossa päätetään, mikä paikallinen rauhanyhdistys saa Suviseurat järjestettäväkseen neljän vuoden päähän.

Suomi on jaettu pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen alueeseen, jossa Suviseurat kiertävät vuorovuosina.

Järjestäjäyhdistys pyytää lähiseudun yhdistyksiä mukaan järjestelyvastuuseen. Esimerkiksi tänä vuonna päävastuu on Oulun rauhanyhdistyksellä.

Suviseura-alue rakentuu useimmiten pellolle. SRK vuokraa tarvittavan alueen hyvissä ajoin, jotta Suviseurojen tarpeet voidaan ottaa esimerkiksi viljelysuunnitelmissa huomioon.

Rakentaminen aloitetaan jo edeltävän talven aikana, ja heinäkuun aikana pellot luovutetaan takaisin maanomistajan käyttöön.

Alanko muistuttaa, että suuren luokan festivaalia muistuttavasta kävijämäärästään huolimatta Suviseurojen perusluonne on pysynyt vuosikymmenten saatossa hyvin samanlaisena.

Ohjelmassa vuorottelevat seurapuheet, virret ja laulutuokiot. Viikkomessu on lauantaina ja sanajumalanpalvelus sunnuntaina.

"Jumalan sanaa saarnataan monilla eri lahjoilla. Kun Suviseuroihin tullaan, halutaan olla Jumalan sanan äärellä ja kuunnella sanaa, joka virvoittaa ja lohduttaa."

Suviseurakävijöistä ei pidetä kirjaa, mutta Alangon mukaan toissa vuonna Porissa ja viime vuonna Äänekoskella myös paikalliset asukkaat löysivät tiensä seuroille.

"Toivomme, että myös tänä vuonna paikalliset ihmiset tulisivat paikalle mahdollisimman runsaasti."

Vaikka Suviseurojen ohjelma on pysynyt samankaltaisena, tekniikka on kehittynyt huimasti, ja SRK on ottanut uusia teknologioita haltuun.

Suviseuraradiosta voi kuunnella seurateltan ohjelmaa ja etukäteen tehtyjä haastatteluja.

"Muutaman vuoden ajan olemme olleet aktiivisesti myös eri some-kanavissa, kuten Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa."

"Ajatus on, että olemme ja elämme tässä ajassa ja tavoitamme ihmisiä niillä kanavilla, jossa ihmiset, erityisesti nuoret, ovat. Haluamme viedä sanomaa mahdollisimman laajasti eteenpäin. Lisäksi haluamme palvella niitä, jotka eivät pääse Suviseuroihin", Alanko kertoo.