Kalankasvattajaliiton Sankelo: Vesiviljely on hankalaa kankean lupamenettelyn takia
EU:n vesiviljely nikottelee, vaikka rahoitusta on lisätty. Kalankasvattajaliiton Janne Sankelo osoittaa sormella kankeita ja epävarmoja ympäristölupamenettelyitä.
EU:n osuus maailmanlaajuisesta vesiviljelytuotannosta on jäänyt noin prosenttiin. Kuva: Kalankasvattajien liittoEU:n tilintarkastustuomioistuimen tuoreen erityiskertomuksen mukaan EU:n vesiviljelypolitiikassa tuotannon kasvu on pysähtynyt ja tulokset epäselviä, vaikka EU-rahoitusta on lisätty. Tuomioistuimen arviot eivät yllätä Suomen kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankeloa.
Kalankasvattajien liiton tiedotteen mukaan vesiviljelyyn käytettävissä olevaa rahoitusta lisättiin vuosina 2014–2020, mutta käyttöaste jäi suhteellisen alhaiseksi. Tuomioistuimen mukaan jäsenvaltioiden aluesuunnittelu ja lupamenettelyt haittaavat edelleen vesiviljelyn kasvua. Käytössä ei ole myöskään luotettavia indikaattoreita, joilla seurattaisiin alan kestävyyttä tai lisääntyneen rahoituksen vaikutusta.
”Ympäristölupamenettelyjen pituus ja niiden tulosten epävarmuus vähentävät investointihalukkuutta ja ovat yksi keskeinen syy toimialan kasvun hyytymiseen koko EU:ssa”, toteaa Sankelo.
Sankelo kritisoi sitä, että vahvan poliittisen ohjauksen puutteen takia yksittäisten virkamiesten rooli ympäristöluvituksen jarrutuksessa korostuu.
”Viranomaiset menevät ympäristöasiat edellä, vaikka tasapaino ympäristöpolitiikan ja ruuantuotannon tavoitteiden osalta olisi yhteensovitettavissa.” Janne Sankelo
Vesiviljely on yksi maailman nopeimmin kasvavista elintarvikesektoreista. EU:n osuus maailmanlaajuisesta vesiviljelytuotannosta on jäänyt noin prosentin mittaluokkaan.
Kokonaistuotanto on noin 1,1 miljoonaa tonnia ja tuotannon arvo noin 3,6 miljardia euroa. EU:ssa vesiviljelyn kärkimaita ovat Espanja, Ranska, Kreikka ja Italia. Myös Suomessa alalla on useita kasvuhakuisia yrityksiä.
”Juhlapuheita on pidetty, mutta Suomi ja muut EU-maat ovat laiminlyöneet kalanviljelyn toimintaedellytysten parantamista jo vuosia. Vesiviljely on osa EU:n sinistä taloutta ja jos se toteutetaan kestävästi sen hiilijalanjälki voi olla pienempi kuin muilla proteiinin lähteillä”, Sankelo toteaa.
EU:n tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio tukee jäsenvaltioita EU:n vesiviljelyalan kestävän kehityksen esteiden poistamisessa, parantaa EU:n varojen kohdentamista ja tehostaa EU:n rahoituksen tuloksellisuuden ja ympäristökestävyyden seurantaa.
”Tahtotilaa kalanviljelyn lisäämiseksi on kaikissa EU-jäsenmaissa. Käytännön toimet ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi”, Sankelo kiteyttää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
