Rikkidirektiivi vahvistetaan viimeistään syyskuussa

Europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr.) kertoi tiistaina, että direktiivin lähtökohtana on Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) vuonna 2008 tekemä päätös rikkipäästöjen alentamisesta.

Tällaista kansainvälisen järjestön päätöstä hän kuvailee niin vahvaksi, että Euroopan unionin tasolla vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset.

”Kaikki Euroopan komission alkuperäiseen esitykseen tehdyt muutokset ovat tosin olleet Suomelle hyväksi”, Hassi toteaa.

Hän mainitsee erityisesti rikkipesurien hankintaan tarkoitetun valtionavun tavallista joustavammat ehdot vuoteen 2014 asti.

Välimerelle?

Suomalaiselle kauppamerenkululle tärkeät Itämeri ja Pohjanmeri ovat IMO:ssa sovittuja rikkipäästöjen rajoitusalueita. Tästä johtuen näiden merien 0,1 prosentin rikkirajoituksesta tulee esimerkiksi Välimeren 0,5 prosentin rajoitusta tiukempi.

Komissio selvittää ilmansaasteiden vähentämistä Euroopan eteläisillä merialueilla vuonna 2013. Hassin mukaan on hyvin mahdollista, että tuossa selvityksessä todetaan rikkirajan laskeminen Itämeren tasolle kannattavimmaksi vaihtoehdoksi.

Arviot rikkidirektiivin Euroopan laajuisista kokonaiskustannuksista vaihtelevat 0,6 miljardin ja 3,7 miljardin euron välillä.

Metsäteollisuus ry ilmoitti aiemmin direktiivin aiheuttavan yksin suomalaiselle metsäteollisuudelle 200 miljoonan euron lisälaskun vuodessa.