Euroopan komissio paljastaa keskiviikkona suuren rahoituspakettinsa koronatoimille – maa- ja metsätaloudelle väläytellään myös omaa osuuttaan elvytyksestä

Euroalueen talous supistuu lähes kymmenyksellä kuluvana vuotena. Kuva: Kari Salonen

Euroopan komissio julkaisee huomenna keskiviikkona esityksensä koronaviruspandemian elvytyksestä. Paketin kooksi on arveltu useita satoja miljardeja euroja, ja se tulee todennäköisesti pitämään sisällään jäsenmaille sekä lainaa että suoria tukia.

Komission ja jäsenmaiden alustavat arviot paketin koosta ovat vaihdelleet 400 miljardista tuhanteen miljardiin euroon. Samaan aikaan komissiolta odotetaan esitystä tulevaksi seitsemän vuoden budjetiksi, joka olisi kooltaan mahdollisesti tuhat miljardia euroa.

Pohjana komission elvytysrahastolle on todennäköisesti Saksan ja Ranskan esittämä 500 miljardin euron ehdotelma, jossa EU hakisi markkinoilta lainaa takauksia vastaan. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaisivat, että rahaa jaettaisiin jäsenmaille siten, että varojen vakuutena olisi EU:n seitsemän vuoden budjetti.

Jäsenmaat ovat viimepäivät taistelleet siitä, miten apupaketit rahoitetaan koronaviruspandemiasta selviämiseen. Esimerkiksi Hollanti ja Pohjoismaat Suomi mukaan lukien ovat vastustaneet yhteisvastuullista velkaa, johon Saksan ja Ranskan hahmotelma perustuu.

Euroopan parlamentti sen sijaan korostaa, että elvytysrahaston pitää olla kooltaan 2 000 miljardia euroa. Rahasto pitää rahoittaa laskemalla liikkeelle pitkäaikaisia elvytysjoukkovelkakirjoja. Lisäksi mepit kehottavat korottamaan välittömästi EU:n omien varojen enimmäismäärää.

EU-maat ovat jo aiemmin sopineet 540 miljardin euron elvytystoimista. Ne koostuvat Euroopan investointipankin takauksista, komission työllisyyspaketista ja Euroopan vakausmekanismin EVM:n käytöstä.

Suomalaismepit kommentoivat tulevaa pakettia tiistaina etäyhteydellä. Elsi Katainen (kesk.) pitää merkittävänä muutoksena, että EU alkaisi ottaa suuria määriä lainaa jäsenmaiden nimissä.

"Käänteentekevää on, että Saksa lähti mukaan yhteisvastuulliseen ajatteluun. Solidaarisuutta pitää olla, mutta ensisijaisesti jokainen vastaa omasta taloudesta", Katainen painottaa.

Saksa on vastustanut tähän asti EU:ssa yhteisvastuullisia lainoja. Mauri Pekkarinen (kesk.) näkee kuitenkin Saksan suunnan muutoksen taustalla Italian ja Ranskan pankkien tilanteen.

"Italia on niin suurissa vaikeuksissa ja vaikutukset heijastuvat ensin Ranskaan. Ranska pelkää, että Italialle käy huonosti, ja jos heille käy huonosti, Saksa joutuu pelkäämään, miten käy eurolle. Koen, että se lähtee näistä maailmoista", Pekkarinen arvioi.

Pekkarinen ei ole tyytyväinen esitykseen, joka kasvattaisi jäsenmaiden rahoitusvastuita.

"Jokainen ymmärtää, että kun velkarahaa otetaan, sitä otetaan yhteiseen piikkiin. En ole innostunut alkuunkaan esityksestä."

Nils Torvaldsin (r.) mukaan elvytyksen sitouttaminen budjettiin olisi luontevin ratkaisu.

"Olen pitkään puhunut sen puolesta, että kaikki toimenpiteet, joihin ryhdytään, niin sidotaan budjetin jakoperiaatteeseen."

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan koronakriisin selättäminen vaatii unionin yhteisiä ponnisteluja.

EK:n mukaan suomalaisia yrityksiä uhkaa ennen kaikkea se, että koronaviruksen aiheuttama kriisi ajaa unionin syvään taantumaan ja lamauttaa investoinnit. EK kannattaakin, että komission myöntämä tuki olisi lainamuotoista, määräaikaista ja sen kohteena olisivat kaikki koronasta kärsineet alat.

"Lainaan pohjautuvan ratkaisun kautta voitaisiin löytää ratkaisu, joka olisi helposti toteutettavissa eikä repisi unionia kovin syvälle", pääekonomisti Penna Urrila sanoo.

EK uskoo, että myös suoran tuen ehdollinen komponentti liitetään kokonaisuuteen mukaan. Lisäksi todennäköistä on, että pitkällä aikavälillä EU:lle voi syntyä omia rahoituslähteitä, joilla jäsenmaiden vastuita voidaan pienentää.

Agra Facts kertoi, että elvytysrahastoon sisällytetään korvamerkittyä rahaa myös maa- ja metsätaloudelle. EU-asioihin keskittyneen maatalousmedian mukaan elvytyspaketissa suunnataan 130 miljardia euroa maaseudun nopeisiin nettiyhteyksiin ja 14 miljardia euroa hiilinielujen edistämiseen sekä bioenergian tuotantoon. Komissio kertoi viime viikolla, että se aikoo istuttaa kolme miljardia puuta Eurooppaan.

EU:n maataloustuottajien kattojärjestö Copa-Cogeca vaatii, että maatalouden budjetti ei saisi pienentyä.

"On ratkaisevan tärkeää, että Euroopan komissio varmistaa, että ehdotuksella tuetaan riittävästi maataloutta. Lisäksi Euroopan komission olisi otettava käyttöön kaikki tarvittavat välineet, jotta investointeja saadaan elpymään", järjestö tiedottaa.

Lue myös: Marin avaa Suomen vaatimuksia Saksan ja Ranskan esittämälle elpymisrahastolle – välineen oltava tarkkarajainen ja läpinäkyvä

EU liikkuu yhteisvastuun suuntaan, jos 500 miljardin jättirahasto toteutuu – Kulmunin mukaan Suomi ottaa asiaan kantaa, kun siitä saadaan "selkeä esitys"