Homeopatia kiinnostaa nyt aiempaa vähemmän – se on saattanut leimautua vahvasti huuhaahoidoksi

Tampereen yliopiston dosentti ja yliopistotutkija Pia Vuolannon mukaan homeopatia on Suomessa vähiten käytettyjä vaihtoehtohoitoja. LEHTIKUVA / KALLE PARKKINEN.  

Suomalaisten kiinnostus homeopatiaa kohtaan on vähentynyt, kertoo Tampereen yliopiston dosentti ja yliopistotutkija Pia Vuolanto. Vuolanto on tutkinut suomalaisten asenteita vaihtoehtohoitoja kohtaan.

”On mahdollista, että homeopatiasta on tullut Suomessa tietynlainen tyyppiesimerkki niin sanotusta huuhaahoidosta, ja se on jo leimautunut niin vahvasti, että moni ei siksi halua käyttää sitä. Aihetta on käsitelty paljon julkisuudessa – monesti jonkinlaisten kohujen kautta – ja lääketieteen puolustajat ovat varoitelleet siitä.”

Homeopatiassa pyritään palauttamaan kehon tasapaino käyttämällä esimerkiksi homeopaattisia valmisteita eli tietyistä aineista valmistettuja laimennuksia. Esimerkiksi allergiaa saatetaan hoitaa valmisteella, jossa allergiaa aiheuttavaa ainetta on laimennettu runsaasti.

Vuolannon mukaan homeopatia on Suomessa vähiten käytettyjä vaihtoehtohoitoja. Paljon yleisempiä ovat esimerkiksi akupunktio ja kiropraktiikka. Viime vuonna arviolta 50 000–100 000 suomalaista käytti homeopatiaa joko säännöllisesti, jonkin verran, vähän tai ainoastaan yhden kerran.

Vuolanto kertoo, että täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja käyttävät yleisesti ottaen eniten korkeakoulutetut naiset, sillä heillä on monesti mahdollisuus käyttää rahaa terveyteensä monimuotoisesti.

”Homeopatiasta kiinnostuneita yhdistää kiinnostus luonnonmukaisia hoitokeinoja kohtaan ja usein myös tietynlainen lääketiedekriittisyys: halutaan mahdollisesti vähentää lääkkeiden käyttöä tai saatetaan esimerkiksi kieltäytyä rokotteista.”

Vuolannon mukaan homeopatiakoulutusta on Suomessa tarjolla laajalti, ja homeopaatteja työskentelee ympäri Suomen. Osalla homeopaateista on myös terveysalan koulutus.

Vuolannon mukaan homeopatia on vuorovaikutuksellinen hoitomuoto, jossa tarkastellaan kehoa kokonaisuutena ja pyritään palauttamaan sen tasapaino.

”Julkisessa keskustelussa korostetaan usein homeopaattisia valmisteita, jotka voivat toki olla osa hoitoa, mutta keskeistä on hoitavan henkilön läsnäolo tilanteessa. Hoidossa otetaan usein huomioon myös esimerkiksi ruokavalio, liikunta ja uni.”

Vuolannon mukaan homeopatiaa käytetään Suomessa tyypillisesti muiden hoitomuotojen rinnalla. Homeopatiaan hakeutuva henkilö on saattanut saada esimerkiksi lääkärissä jonkun diagnoosin, johon hän hakee apua myös homeopatiasta. Selvästi harvinaisempaa on se, että homeopatialla korvataan lääketieteellistä hoitoa.

”Monesti asiakkaat, jotka hakeutuvat homeopatiaan, ovat hyvin monioireisia, ja he saattavat kokea, että tavanomaisessa hoidossa ei ole huomioitu kaikkea.”

Tiedeyhteisössä homeopatia on luokiteltu näennäistieteeksi. Vuolanto pitää homeopatian merkittävimpinä riskeinä sitä, jos hoidolla korvataan lääketieteellistä hoitoa tai jos potilas ei kerro hoitavalle lääkärille homeopaattisten valmisteiden käytöstä, sillä tällöin lääkäri ei tiedä ottaa huomioon mahdollisia yhteisvaikutuksia lääkeaineiden kanssa.

Homeopatian mahdolliset hyödyt sen sijaan voivat Vuolannon mukaan perustua hoitavan henkilön ja potilaan vuorovaikutukseen: kun ihminen kohdataan aidosti ja hänen vaivojaan ja ongelmiaan kuunnellaan, yleensä saavutetaan jonkinlaista hyötyä.

”Uskon, että monen vaihtoehtohoidon vahvuus – ja se syy, miksi ihmiset ylipäätään hakeutuvat niihin – perustuu tähän, sillä varsinkaan julkisessa terveydenhuollossa ei tällaiseen perusteelliseen kohtaamiseen ole välttämättä aikaa.”

Homeopaattisten valmisteiden laatua ja turvallisuutta valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Kaikilla homeopaattisilla valmisteilla on oltava voimassa oleva myyntilupa tai rekisteröinti. Tällä hetkellä Suomessa on vajaat 400 rekisteröityä homeopaattista valmistetta, kertoo Fimean erikoistutkija Sari Koski.

”Homeopaattisten valmisteiden rekisteröinti on vähentynyt”, Koski kertoo.

Myyntiluvallisia homeopaattisia valmisteita ei sen sijaan ole Suomen markkinoilla yhtään, eikä myyntilupia ole edes haettu. Homeopaattiset valmisteet ovat homeopaattisista kanta-aineista tehtyjä laimennuksia.

Rekisteröintilupa edellyttää, että kanta-aineen laimennus on vahvuudeltaan vähintään 1:10 000 ja valmisteet annostellaan suun kautta tai ulkoisesti. Vahvemmat ja muulla tavoin annosteltavat valmisteet edellyttävät myyntilupaa.

”Vahvempiin valmisteisiin liittyisi enemmän riskejä. Laimeat rekisteröidyt valmisteet on arvioinnin yhteydessä todettu turvallisiksi, eikä Fimealle ole tullut niihin liittyviä haittavaikutusilmoituksia”, Koski kertoo.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo Suomessa kuluttajille tarjottavia palveluita, mukaan lukien homeopatiaa. Lääketieteen ulkopuolisia hoitoja koskevat ilmoitukset ovat harvinaisia, ja esimerkiksi homeopatiasta tulee vuosittain korkeintaan yksittäisiä ilmoituksia, kertoo Tukesin ylitarkastaja Annina Nyholm.

Lääketieteen ulkopuolisia hoitoja koskevat ilmoitukset voivat liittyä esimerkiksi huoleen sairauden diagnoosin tai tarvittavan hoidon viivästymisestä.

”Ilmoitusten vähäisyys voi osaltaan liittyä siihen, että ei ylipäätään tunneta ilmoitusmahdollisuutta, tai toisaalta myös siihen, että terveyteen liittyvät asiat voivat olla ihmisille hyvin herkkiä: jos palvelussa on mennyt jotain pieleen, siitä ei välttämättä edes haluta tehdä ilmoitusta.”

Jos palveluntarjoaja esimerkiksi kieltäisi asiakasta menemästä lääkäriin tai käyttämästä lääkäriltä saamiaan lääkkeitä, Tukes voisi puuttua asiaan.

Tukes saa lääketieteen ulkopuolisiin hoitoihin liittyviä ilmoituksia ihmisiltä, jotka ovat itse käyttäneet hoitoja, heidän huolestuneilta läheisiltään sekä muilta kuluttajilta, jotka ovat mielestään havainneet lainvastaista toimintaa. Ilmoituksia tulee myös siirtona muilta viranomaisilta.