Neljä viidestä metsänomistajasta pysyy mh-yhdistyksen jäsenenä
Uusi metsänhoitoyhdistyslaki poistaa pakollisen metsänhoitomaksun ensi vuoden alusta. Samalla poistuvat yhdistysten puu- ja kiinteistökauppaa koskevat rajoitteet.
Syksyn Metsätutka-kyselyn perusteella metsänomistajien luottamus metsänhoitoyhdistyksiin on vahvistunut entisestään. Lähes neljä viidestä metsänomistajasta aikoo jatkaa yhdistyksen jäsenenä vapaaehtoiselta pohjalta, jos jäsenmaksu säilyy metsänhoitomaksun suuruisena.
Yhdistysten jäsenyys kiinnostaa tasaisesti kaikkia metsänomistajia. Varmimpia vapaaehtoisen jäsenmaksun maksajia ovat nuoret metsänomistajat. Toisaalta yli 60-vuotiaista metsänomistajistakin lähes kolme neljästä pysyy luultavasti yhdistyksen jäseninä.
Monille metsänomistajille luvassa on iloisia yllätyksiä, sillä he selviävät jatkossa nykyistä metsänhoitomaksua pienemmillä jäsenmaksuilla.
”Meillä jäsenmaksu putoaa jo parinkymmenen hehtaarin metsäalalla. Suurilla tiloilla jäsenmaksu voi tippua puoleen”, kertoo toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä.
Yli-Talosen mukaan Päijät-Hämeessä metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun katto asettunee alle 400 euroon.
”Muutos näkyy jo nyt siinä, että me olemme saaneet enemmän jäsenhakemuksia kuin eroilmoituksia.”
Metsätutkan perusteella noin viidennes metsänhoitoyhdistyksistä eronneista metsänomistajista olisi palaamassa takaisin.
Samaan aikaan käynnissä on MTK:n järjestöuudistus, joka avaa metsänhoitoyhdistyksille järjestön suoran jäsenyyden. Tähän asti yhdistykset ovat olleet kytköksissä MTK:hon metsänomistajien liittojen kautta. Liittojen toiminta loppuu tämän vuoden lopussa.
”MTK:n jäsenyys on otettu hyvin vastaan. Metsänomistajat ymmärtävät, että valtakunnalliselle ja kansainväliselle edunvalvonnalle ei ole tarjolla vaihtoehtoa. Järjestön näytöt ovat kovat”, kertoo Yli-Talonen.
Metsätutkan perusteella suurin osa metsänomistajista joko kannattaa tai suhtautuu neutraalisti MTK:n jäsenyyteen. Etenkin suurten metsätilojen omistajat suhtautuvat MTK:n jäsenyyteen myönteisesti. Vain kahdeksan prosenttia metsänomistajista vierastaa järjestöä.
Nuivimmin järjestöön suhtautuvat yrittäjät ja myönteisimmin viljelijät.
Järjestöuudistuksen osalta MTK:n ja yhdistysten tiedotuksella on vielä sarkaa kynnettävänä. Neljä viidestä metsänomistajasta ei tiennyt, millaisia päätöksiä MTK:hon liittymisestä on omassa metsänhoitoyhdistyksessä tehty.
Metsätutkan tulosten mukaan metsänomistajat eivät ole hylkäämässä metsänhoitoyhdistyksiä. Tiukka paikka metsänhoitomaksun loppuminen ja vapaaseen kilpailuun siirtyminen monelle yhdistykselle silti on.
”Meillä metsänhoitomaksun osuus liikevaihdosta on ollut seitsemän prosenttia. Ensi vuoden budjetissa varaudumme siihen, että jäsenmaksutulot putoavat puoleen”, kertoo Yli-Talonen.
Jäsenpohjaa varmistaakseen metsänhoitoyhdistykset ovat hioneet jäsenetunsa ja palvelunsa sellaiseen kuntoon, että jäsenyys tulee metsänomistajalle edulliseksi. Tarjolla on jäsenhintaisia palveluita, sertifiointi, jäsenlehtiä, tapahtumia ja koulutusta.
”Meillä jäsenmaksun saa takaisin jo muutamaa palvelua käyttämällä”, laskee Yli-Talonen.
Bonuksena tulevat MTK:n valtakunnalliset jäsenedut.
Suomen Gallup Elintarviketiedon syyskuun alussa toteuttamaan Metsätutka-kyselyyn vastasi 553 metsänomistajaa.
JARMO PALOKALLIO
Meillä jäsenmaksu putoaa jo
parinkymmenen hehtaarin metsäalalla. Suurilla tiloilla jäsenmaksu voi
tippua puoleen.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
