Kevättulvista odotetaanvähintään keskimääräisiä
Kevättulvaa torjuttiin pari vuotta sitten Pyhäjoella sahaamalla jäätä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoLumitilanteen perusteella kevättulvista odotetaan monin paikoin vähintään keskimääräisiä, arvioi Suomen ympäristökeskus.
Esimerkiksi Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla lunta on keskimääräistä enemmän, etelärannikolla paikoin jopa kaksinkertaisesti tavanomaiseen verrattuna.
Sääennusteen mukaan yölämpötilat pysyvät kylminä vielä seuraavan viikon. Sulanta alkaa Etelä- ja Länsi-Suomessa aikaisintaan 10. päivän tienoilla. Virtaamat lähtevät nousuun huhtikuun puolivälissä.
”Sulamiskauden sää ratkaisee tulvan suuruuden. Nopea sulaminen tai sateet tulva-aikaan nostavat jokien pinnat korkealle”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.
Lapin joissa virtaamat lähtevät nousuun todennäköisesti vasta toukokuun puolella. Pohjois-Pohjanmaalla virtaamien nousu jäänee huhti-toukokuun vaihteeseen.
Maan keski- ja itäosissa useimpien suurten järvien vedenpinnat ovat edelleen ajankohtaan nähden korkealla. Esimerkiksi Saimaan vedenkorkeus on yli puoli metriä ajankohdan keskitason yläpuolella ja laskee 10−15 senttiä huhtikuun puoliväliin mennessä.
Maaliskuun ajankohtaan nähden kylmä sää kasvatti sisävesien jäänpaksuuksia koko maassa. Järvien jäät ovat nyt maan etelä- ja keskiosassa pääosin 45−65 -senttisiä ja maan pohjoisosassa 55−70 -senttisiä.
Sääennusteen mukaan pakkaset jatkuvat ensi viikolle, joten jäiden sulamista ei ole vielä lähipäivinä etelässäkään luvassa.
”Salmia ja muita virtapaikkoja on kuitenkin jo syytä vältellä ainakin maan eteläosassa. Keväällä jään rakenteen heikkeneminen vauhdittuu erityisesti sen jälkeen, kun jään päällä oleva lumi on sulanut”, varoittaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Tänä talvena erityisen suuri osa jäästä on ollut haurasta kohvajäätä, joka heikkenee teräsjäätä nopeammin.
Maaliskuun lopussa lumen vesiarvo oli Lounais-Suomessa, Pohjanlahden rannikolla ja valtaosassa Etelä-Savoa alle 100 millimetriä, muualla maan etelä- ja keskiosissa enimmäkseen 100–130 millimetriä.
Oulun korkeudelta pohjoiseen lumen vesiarvo oli pääosin 140–180 millimetriä, mutta Kaakkois-Lapissa lunta oli tätä vähemmän, Utsjoella ja Käsivarressa enemmän.
Lumen vesiarvo oli ajankohtaan nähden selvästi keskiarvoa suurempi osissa Etelä- ja Länsi-Suomea sekä Pohjois-Lappia, mutta Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Lapissa lunta oli paikoin huomattavasti tavallista vähemmän.
Pohjavedet laskivat maaliskuussa talvelle tyypillisesti, mutta suuressa osassa maata pinnankorkeudet ovat 0−20 senttiä yli ajankohdan keskiarvon. Maan länsiosissa pinnat ovat paikoitellen hieman alle keskimääräisen.
Maan etelä- ja keskiosassa routakerros ohentui, mutta pohjoisessa se pysyi ennallaan tai jopa kasvoi.
Maan etelä- ja keskiosassa routaa on 0−10 senttiä, joka on 10−35 senttiä ajankohdan keskiarvoa vähemmän.
Maan länsiosassa routaa on 15−30 senttiä eli noin puolet keskimääräisestä. Ahvenanmaalla routaa on 5−15 senttiä, joka on hieman keskiarvoa enemmän.
Maan pohjoisosassa roudan syvyys on 30−70 senttiä. Se edustaa paikoitellen ajankohdan keskiarvoa, mutta suuressa osassa Lappia routaa on 10−20 senttiä alle keskiarvon.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
