Hämäläisehdokkaat väittelivät biotalouden pullonkauloista

LAHTI (MT) Minna Lintonen (sd.) ehdotti panostuksia alkutuotantoon ja metsäteollisuuteen. Lisäksi olisi investoitava tutkimukseen ja koulutukseen.

”Mielenkiintoista että alkutuotantoon halutaan satsata, kun siihen viimeiset 40 vuotta on satsattu yhä vähemmän”, huomautti keskustan Tapio Malmiharju.

Malmiharju vaati maaseudun teitä kuntoon ja turvetta kivihiilen tilalle.

Vasemmistoliiton Irma Taavela väitti turpeen kasvavan vain millin sadassa vuodessa. Käsitys jäi elämään, kunnes se oikaistiin yleisöstä keskustelun jälkeen. Todellisuudessa suo voi kasvaa hyvinkin millin vuodessa.

”Hyville ideoille pitäisi saada tukea pienellä byrokratialla”, julisti Lulu Ranne (ps.). Byrokratiaa hän karsisi yhdistämällä maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriön.

”Saataisiin hieman eri pohja biotaloudelle, ketterä luvitus.”

Sonja Falk (kd.) antoi ymmärtää, että Metsä Groupin tuleva investointi Äänekoskelle olisi hallituksen saavutus. Seuraavaksi valtion pitäisi huolehtia tarvittavasta infrastruktuurista.

Taavela ja kokoomuksen Tuomo Riihilahti kiistelivät valtion roolista ja veroista. Riihilahden mielestä veroastetta pitäisi laskea, jotta yrittäjien kynnys työllistää madaltuisi.

Taavelan näkemyksen mukaan valtion pitäisi investoida suoraan uudenlaiseen teollisuuteen. Kun pää on saatu auki, yksityinen sektori lähtee mukaan.

”Nyt on tosi hyvä hetki elvyttää. Velkarahalla, mutta jos se tehdään tarpeeksi isosti, se maksaa itsensä takaisin. Suomen ja koko Euroopan kannattaisi tehdä tämä.”

Riihilahden mielestä valtion lisävelkaantuminen olisi tuhoisaa.

”Kreikassa aika hyvin menikin vaalit, eipä se vasemmiston kannalta haittaa.”

Kari Tiilikkalan (vihr.) mielestä biotalouden pullonkauloista merkittävin on byrokratian vähentäminen, muuten keksintöjen kaupallistumiset eivät etene.

Energiapuolella tärkeintä on turhan kulutuksen vähentäminen.

”Meillä olisi paljon mahdollisuuksia työpaikkoihin, jos energian säästämiseen panostettaisiin enemmän.”