Tukkukauppa ja halpatuonti nakertavat Kroatian tuottajien toimeentuloa
ZAGREB, KROATIA (MT)
Hedelmäosuuskuntaa Kroatian pääkaupungin Zagrebin lähellä vetävä Hrvoje Bunjevac käy epätoivoista taistelua.
Hän yrittää pitää 40 tuottajan osuuskunnan hengissä kovassa kilpailussa.
”Viime vuonna tuottajat saivat omenasta 15–20 senttiä kilolta, mikä on selvästi alle tuotantokustannusten. En tiedä miten pitkään pysymme pystyssä.”
Hän syyttää tukkukauppiaita polkumyynnistä. Tuottajahintoja on painettu esimerkiksi tuomalla markkinoille ylivuotisia omenaeriä Itävallasta.
”Tavoittelemme tuottajille viiden sentin katetta kiloa kohti. Tukkukaupan voitto on 50 senttiä kilolta.”
Kolmen viime vuoden huonot säät ovat pahentaneet tilannetta entisestään.
Vuosi sitten EU:n jäseneksi liittyneen Kroatian maatalous on ollut alamäessä jo pitkään.
Työntekijää kohti laskettu maataloustulo on pudonnut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 lähtien, kun esimerkiksi Bulgariassa ja Romaniassa on samaan aikaan tapahtunut selvää nousua.
Adrianmeren rantavaltiossa olisi ilmastonsa puolesta hyvät edellytykset lähes kaikkeen maataloustuotantoon. Siitä huolimatta tuonti muista EU-maista on ollut kasvussa.
Kroatian noin 200 000 maatilaa ovat pieniä ja tuottajat huonosti järjestäytyneitä. Valtion omistamasta maatalousmaasta iso osa on pois tuotannosta ja kymmeniä tuhansia hehtaareja on edelleen Jugoslavian sodan jäljiltä miinakenttien vallassa.
EU-jäsenyys ei tuonut maatalouspolitiikkaan äkkinäisiä muutoksia, koska unionin kaltaista tukijärjestelmää oli ajettu sisään jo kansallisesti.
Jäsenyys tarkoitti kuitenkin eroa entisen Jugoslavian maiden vapaakauppa-alueesta CEFTA:sta.
”Menetimme siinä 80 prosenttia vientimarkkinoistamme entisen Jugoslavian alueella, emmekä ole saaneet uusia tilalle”, Melita Zunic Zvizdic Kroatian maatalouskamarista sanoo.
Tehoton byrokratia ja korruptio vaivaavat maan hallintoa. Viljelijät valittavat tukien maksun myöhästymistä. Väitteiden mukaan tukia on maksettu ensin poliitikkojen lähipiirille.
”Hyvä asia EU-jäsenyydessä oli, että Brysselistä tuli Kroatian pääkaupunki”, Zunic Zvizdic tokaisee suorasukaisesti. Hän toivoo, että EU:n myötä tukihallinto pannaan kuntoon ja tuet maksetaan ajoissa ja pykälien mukaan.
Hedelmäntuottajille EU-jäsenyys ei tuonut suuria muutoksia. ”Viemme jonkin verran teollisuusomenaa muun muassa Saksaan ja Itävaltaan. Vientibyrokratia väheni EU:n myötä”, Bunjevac kertoo.
Hänen mukaansa tuottajat odottavat apua EU:n investointituista. Niiden hakeminen on kuitenkin ollut tuskallisen hidasta. Syynä ovat osuuskunnan johtajan mukaan Kroatian omat virkamiehet, jotka eivät osaa tai viitsi käsitellä tukihakemuksia.
”Muissa maissa kansallinen hallinto taistelee Brysselin kanssa, jotta tukia saadaan. Me taistelemme omaa hallintoamme vastaan.”
Osuuskunta on hiljattain investoinut uuteen pakkaamoon ja kylmävarastoihin, mikä auttaa tuottajia vastaamaan markkinoiden tarpeisiin. EU-rahaa projektiin ei saatu, mutta vuosien lobbauksen jälkeen kunta lähti rahoittamaan hanketta.
”Ilman modernia infrastruktuuria emme pärjää kilpailussa. Sääli, että olemme ainoa Kroatiassa. Auttaisi, jos olisi muitakin tuottajaosuuskuntia”, Bunjavec sanoo.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
