Tutkimusjohtaja Karina Jutila ei usko radikaaleihin linjan muutoksiin — kaupunkien ja maaseudun yhteiselo voi jatkua

Työelämä vie kaupunkiin, mutta kaipuu luontoon vie ihmisiä lomilla ja viikonloppuina maalle. Monipaikkaisuus on yleistä Suomessa. Kuva: Kari Salonen

Maaseutukehittäjän näkökulmasta vaalitulosta ei voi nähdä suotuisimpana mahdollisena. Suomen kolme vahvaa kaupunkipuoluetta SDP, vihreät ja kokoomus pitivät tai vahvistivat asemaansa.

Hallituspohja on vielä arvailua – samoin kuin hallitusohjelma.

Ennen vaaleja oli vahvaakin vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun välillä, mutta E2 Tutkimuksen johtajan Karina Jutilan arvion mukaan esimerkiksi puoluejohtajien vaalitenteissä näkymät ja keskustelu kaupunkien ja maaseudun osalta olivat varsin maltillisia.

”Työvoimapulaa on eri puolilla Suomea ja kaikissa maakunnissa, ja puoluejohtajat tietävät, että julkisin toimin työvoimapulaa voidaan helpottaa. Jos tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste, silloin pitää vastata työvoiman tarpeeseen. Siihen, että esimerkiksi ammatillista koulutusta on tarjolla eri puolilla maata.”

Tässä tilanteessa koulutuspolitiikassa tai infrastruktuurissa huonosti harkitut liikkeet heikentäisivät maakuntia.

Jutila pitää epätodennäköisenä sitä, että vaalitulos johtaisi radikaaleihin linjanmuutoksiin. Päätösten tuottaminen on ollut vaikeaa tähänkin saakka, eikä se helpotu suurten puolueiden tasaisen vaalituloksen jälkeen.

Työllisyydestä voi pitää huolta vain yritysten kautta. Yritysten toimintaan ja tarpeisiin pystyy vaikuttamaan infrastruktuurin kautta, kuten teiden ja väylien ylläpidolla.

”Sekä työllisyyspolitiikassa että ilmastopolitiikassa tarvitaan maaseutua.”

Kuntatyypin tasoinen tieto eduskuntavaalien tuloksesta valmistuu vielä kuluvalla viikolla tilastokeskukselta.

Jutila arvioi, että todennäköisesti aiempien vaalien trendi jatkuu, ja perussuomalaiset on saanut vahvaa kannatusta koko maassa ja erilaisissa kunnissa: sekä haja-asutusalueilla, maaseutumaisissa taajamissa että isoissa ja pienissä kaupungeissa.

Vaalivoittaja perussuomalaisten kannatus ei siis tarkoita, että politiikka olisi erityisen kaupunkikeskeistä.

Työelämä vie kaupunkiin, mutta kaipuu luontoon vie ihmisiä lomilla ja viikonloppuina maalle. Jutila painottaakin kaupungistumisen rinnalla monipaikkaisuutta.

Vastakkainasettelun sijasta yhteiskuntatieteilijä puhuisi sekä että -kansasta.

”Olemme kesämökkikansaa, marjastajia, luonnossa liikkujia ja metsänomistajia. Monipaikkaisuus on totta suomalaisessa elämäntavassa”, tulkitsee Jutila kaupunkien ja maaseudun yhteiseloa käydyn eduskuntavaalikeskustelun ja vaalien tuloksen jälkeen.

Jutila on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori. E2 tekee yhteiskuntatutkimusta järjestöille, yrityksille, julkishallinnolle ja politiikkaankin. Kokeneiden tohtoreiden yleishyödyllinen tutkijayhteisö on puolueista riippumaton.

Vuosi sitten E2 teki aluekehittämiseen liittyvän tilaustyön työ- ja elinkeinoministeriölle. Sen johtopäätösten mukaan asumisen ja elämisen edellytyksiä pitää olla eri puolilla maata.

”Se on osa reaalielämää Suomessa.”