Itä- ja Pohjois-Suomi jäämässä muun maan kehityksestä jälkeen
Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypo ennustaa Itä- ja Pohjois-Suomen jäävän jälkeen muun maan kehityksestä. Itä- ja Pohjois-Suomessa työttömyys on jopa kaksinkertainen Pohjanmaahan verrattuna. Kainuussa alle kuusi kymmenestä työikäisestä on töissä.
Varoittava esimerkki Itä-Suomelle ja Lapille on Hypon mukaan muuttoliikkeen yksisuuntaisuus. Alueelta ei tahdo löytyä yhtään varmasti vetovoimaista kasvukeskusta.
Hypon mukaan alueiden menestyksen edellytyksenä on tiivis kaupunkialue ja verkostomainen yhteys muihin alueisiin. Toimivia liikenneyhteyksiä ei voi liialti korostaa alueiden sisällä tai välillä. Hyvät kaavoitusratkaisut voivat onnistua myös vaikeissa olosuhteissa, kuten Pohjois-Savon Kuopiossa.
Pohjanmaa erottuu Hypon mukaan edukseen melkein kaikilla talouden mittareilla, ja etenkin Vaasa–Seinäjoki-akseli taistelee menestyksekkäästi suurkaupunkikehitystä vastaan.
Vaasa nousi kilpailukykyisimmäksi seutukunnaksi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksessa.
”Vaasan seutukunnan ykköstila on tullut alueen innovatiivisuudesta sekä korkeasta työn tuottavuudesta, työllisyysasteesta ja koulutustasosta”, kertoo projektitutkija Saku Vähäsanta.
Helsingin seutu on Hypon mukaan Suomen talouden moottori, mutta tulevaisuutta ei voi laskea yhden kortin varaan.
Tampereen ja Turun vetovoima on viime aikoina vahvistunut, ja niiden tuleekin Hypon mukaan jakaa taakkaa ja kilpailla Helsingin kanssa. Muita kasvukeskuksia ovat Oulu, Kuopio ja Jyväskylä.
Hypo ei pidä muuta Suomea tuomittuna kurimukseen, mutta ”haasteet ovat vakavammat ja vaativat taitoa vastata pirulliseen ongelmaan. Silmien sulkeminen muutokselta ei ole ratkaisu.”
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
