Maksaisitko liha-ateriasta 15 sentin päästökompensaation? Pian se on mahdollista

Helsingin keskustan UniCafessa tiistaina lounastanut opiskelija Maiju Timonen aikoo jatkossa hyvittää jokaisen ateriansa päästöt. Maksu on niin pieni, ettei se juuri tunnu edes opiskelijan budjetissa. Kuva: Jarkko Sirkiä

"Haluatko kompensoida ostoksesi kasvihuonekaasupäästöt?" Tähän kysymykseen kuluttajat voivat varautua törmäämään asioidessaan esimerkiksi ravintolassa, kaupassa, bensa-asemalla tai tehdessään ostoksia verkossa.

Hyvitysmahdollisuuden tarjoaa vihreiden väistyvän kansanedustajan Antero Vartian perustama Compensate-säätiö. Se kerää yrityksiltä kuluttajien maksamia kompensaatiomaksuja ja sijoittaa ne lyhentämättöminä projekteihin, joissa muun muassa istutetaan metsää hiilidioksidin poistamiseksi ilmakehästä.

Homma toimii niin, että kuluttaja voi valita vapaaehtoisen kompensaatiomaksun asioidessaan minkä tahansa säätiön kanssa yhteistyötä tekevän yrityksen kanssa.

UniCafe-opiskelijaravintolat alkaa kerätä ensimmäisenä yrityksenä Suomessa Compensate-säätiön päästömaksuja.

UniCafeita hallinnoivan Ylvan toimitusjohtaja Antti Kerppola kertoo, että vegaaniateriasta kompensoitavaa kertyy 5 senttiä, kala-ateriasta 10 senttiä ja liha-ateriasta 15 senttiä.

Opiskelijaruokalaketju myy vuosittain pari miljoonaa annosta.

Kerppola toivoo, että ainakin puolet asiakkaista innostuisi hyvittämään kasvihuonekaasupäästöjään. Ravintola pyrkii tarjoamaan asiakkailleen tietoa, mihin kaikkeen kompensaatiomaksuja käytetään.

Antero Vartia myi osuutensa saunabisnes Löylystä saadakseen pesämunan säätiöön. Mukaan on lähtenyt myös pari yksityistä lahjoittajaa. Tarkoitus on, että säätiön toimintaa pyöritetään tulevaisuudessa yritysten maksamilla lisenssimaksuilla.

Vartian mielestä on selvää, ettei ilmastonmuutosta pystytä pysäyttämään vain päästöjä vähentämällä, vaan hiilidioksidia on myös poistettava ilmakehästä.

"Päästöjen vähentäminen on ylivoimaisesti tärkeintä, mutta meidän on myös siivottava sotkumme", hän toteaa.

Säätiön perimä hiilidioksiditonnin hinta on 20 euroa, mutta sillä hankitaan aina vähintään kaksinkertainen ylikompensaatio eli esimerkiksi metsää istutetaan ainakin tuplasti laskennallista tarvetta enemmän. Siten varmistetaan että hiilidioksidia varastoituu riittävästi, vaikka johonkin projektikohteeseen iskisi esimerkiksi luonnontuho.

Keskivertosuomalaisen hiilidioksidipäästöjen kompensointi maksaa noin 220 euroa vuodessa eli 60 senttiä päivässä.

Tietysti isommista kertahankinnoista kertyy enemmän kompensoitavaa. Esimerkiksi uuden auton valmistuksessa syntyneiden päästöjen hyvittäminen voisi maksaa arviolta 340 euroa.

"Euroissa alkaa paremmin hahmottaa, miten suuret päästöt mistäkin koituvat", Vartia pohtii.

Compensate tekee yhteistyötä tutkijoiden kanssa, jotta sidotut hiilidioksidimäärät pystytään varmimmin todentamaan ja jotta kerätyt varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti.

Vartia pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa myös esimerkiksi suomalaiset viljelijät voisivat tuottaa hiilensidontapalveluja.

Kompensaatiobisneksen tähtäimessä ovat kaikki maailman yritykset ja kuluttajat, jotta ilmakehää saataisiin siivottua mahdollisimman paljon.