”Harva osaa hyödyntää voima-varansa”
Suomalainen tapa johtaa hakee uusia muotoja. Yksi uudistajista löytyy kiekkokaukaloista: hän on Jokerien päävalmentaja ja Suomen menestyneimpiin valmentajiin lukeutuva Erkka Westerlund, 57.
Westerlundin mukaan urheilussa, kuten elämässä muutoinkin, tarvitaan vahvaa arvopohjaa ja jatkuvaa pyrkimystä itsensä kehittämiseen. Koskaan ei saa luovuttaa, vaan aina pitää jaksaa yrittää.
Aina mies ei ole ajatellut asioista näin. Pitkän uran alussa hän turvasi 50-luvun oppeihin ja yksipuoliseen käskyttämiseen, kuten jämäkän johtajan kuului tehdä.
”Liki 30 vuotta minä näyttelin valmentajaa, pelkäsin kohdata ihmisiä, pelkäsin tappioita ja pelkäsin potkuja”, Westerlund sanoo.
”Lopulta ne potkut sitten tulivat.”
Potkujen jälkeen itsetutkiskeluun kului 6–7 vuotta. Vähitellen mies alkoi tuntea itseään ja ennen kaikkea hyväksyä itsensä.
”Minä havahduin viisikymppisenä. Tunnustin heikkouteni ja uskalsin alkaa olla oma itseni. Opin myös nöyryyttä kohdata muita ihmisiä”, hän arvioi.
”Johtamisen perusoivallus on oppia kohtaamaan muut samalla tasolla – ei ylös- eikä alaspäin katsoen. Luottamus on kaiken yhteistyön lähtökohta.”
Nyt Westerlund sanoo elävänsä parasta aikaa myös töissä.
”Enää minun ei tarvitse näytellä valmentajaa. Nautin saadessani tehdä töitä lahjakkaiden nuorten kanssa. On arvokasta herätä uuteen päivään, kohdata ihmisiä ja elää hetket täysillä.”
Myös maajoukkuetta valmentaneen Westerlundin mukaan urheilussa eletään ja tehdään työtä arvotyhjiössä.
”Urheilu on uhrattu viihteen ja bisneksen alttarille. Vain voittaminen on arvokasta.”
Voittaminen on kuitenkin vain päämäärä, lopputulos. Urheilusta arvokkaan tekevät matka ja se, miten matka tehdään: pyrkimällä erinomaisuuteen, itsensä jatkuvaan kehittämiseen, yrittämiseen, reiluun peliin ja yhdessä tekemiseen. Ne ovat urheilun todellisia arvoja, jotka tarjoavat mallin myös yhteiskunnalliselle kehitykselle.
”Voittoja ja tappioita tulee ja menee, se on väistämätöntä. 4–5 viime vuotta minulle valmentajana on ollut aivan sama, voitammeko vai häviämmekö yksittäisessä pelissä”, Westerlund toteaa.
”Olemme nytkin sellaisessa tilanteessa, että tappion jälkeen tulee kuraa oikein kunnolla, mutta lehdet vanhenevat parissa päivässä. Ainoa, mitä voin vaatia joukkueelta, on, että jokainen yrittää parhaansa.”
Yhdessä tekeminen on tärkeää.
”Eihän maapallo pysy pystyssä, jos emme pysty tekemään asioita yhdessä. Huipputiimi voi syntyä vain, kun ihmiset uskaltavat kohdata toisensa ja yhteistyössä panna itsensä peliin.”
Joukkueen valmentamisessa on perinteisesti keskitytty varsinaisiin harjoituksiin eli niihin noin neljään tuntiin päivässä, jolloin joukkue tekee asioita yhdessä.
Westerlundin mielestä kehityksen kannalta on jopa tärkeämpää, miten urheilija käyttää muun ajan vuorokaudesta.
Mies luopui vanhasta tyylistä valmentaa, kun hän aloitti Jokerien päävalmentajana edellisen kerran vuonna 2010. Ennen kauden alkua hän keskittyi laatimaan henkilökohtaisen valmennussuunnitelman jokaisen pelaajan kanssa ja jätti päivittäiset harjoitukset apuvalmentajille.
Pelaajalähtöisessä valmentamisessa työ urheilijoiden kanssa alkaa tavoitteiden asettamisesta. Westerlundille urheilun isoja arvoja on jatkuva pyrkimys itsensä kehittämiseen.
”Työntekijät ovat myös yritysten tärkein pääoma. Ihmisillä on uskomattomat voimavarat, mutta vain harva osaa hyödyntää niitä hyvin.”
”Jos urheilija löytää omat voimavaransa, häntä ei tarvitse puskea eteenpäin, vaan urheilija voi vetää valmentajankin perässään.”
Itseään ja omaa arkipäiväänsä johtavat urheilijat ovat joukkueen tukipilareita myös Jokereissa. He pystyvät tekemään parhaansa joukkueen hyväksi illasta toiseen, vaikka pistetilastojen kärjestä näitä miehiä ei välttämättä löydä.
Itseohjautuvat urheilijat ovat myös perusta huipputiimin syntymiselle.
Pääosin Venäjällä pelattavaan ammattilaisliigaan KHL:ään siirtyminen merkitsi Jokereille raskaita pelireissuja ja pitkiä matkoja. Joukkue valmistautui kauteen opettelemalla oikeaa kuormitusta ja kykyä palautua.
Samaa taitoa Westerlund suosittelee myös työelämään.
Moni tuhoaa oman työenergiansa viikonloppuna: yksi alkoholiannos viivästyttää palautumista tunnilla. Jos ottaa neljä annosta, voi koko yönaikainen palautuminen mennä pilalle.
”Työelämässä työn määrä ei välttämättä ole ongelma vaan se, kuinka pystymme palautumaan työstä tai kuinka hyvässä kunnossa olemme kestämään rasitusta”, hän neuvoo.
”Jokaisen kannattaa pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta, jotta jaksaa elää rikasta elämää ja nauttia joka hetkestä. Väsyneenä ei jaksa.”
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
