Haavisto: Itella ei voi omin päinmuuttaa yleispalveluvelvoitetta
Suora merikaapeli Saksaan irrottaisi meidät tietoliikenteessä riippuvaisuudesta Ruotsiin, Pekka Haavisto sanoo. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoValtion sataprosenttinen omistus halutaan säilyttää yrityksissä, jotka hoitavat kansalaisten hyvinvoinnille tärkeitä perustehtäviä kuten huoltovarmuutta, liikennettä ja postinjakelua, valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto (vihr.) linjaa.
Itella aloitti toissa viikolla yt-neuvottelut, jotka uhkaavat 1 200 työpaikkaa.
Tilanne pistää ministerin otsan ryppyyn.
”Siellä on rankka tilanne. Verkkokaupan ja pakettiliikenteen varaan on tehty isoja panostuksia. Sen onnistuminen on Itellalle elämän ja kuoleman kysymys.”
Yleispalveluvelvoite eli postin jakelu jokaiseen Suomen laatikkoon viitenä päivänä viikossa on eduskunnan asettama, eikä Itella voi sitä omin päätöksin muuttaa, hän toteaa ykskantaan.
Jos Itella ei velvoitteesta selviä, harkintaan on hänen mukaansa otettava mahdollinen tuki.
”Paras kuitenkin olisi, jos siihen ei jouduta.”
Valtion kokonaan tai osittain omistamat yritykset työllistävät noin 220 000 henkeä, puolet kotimaassa ja toinen puoli ulkomailla.
”Aina puhutaan siitä, onko pääomalla isänmaata. Kyllä on: tämä on suomalaista pääomaa. Veronmaksajat ovat sen näihin yhtiöihin panneet”, Haavisto sanoo.
Veronmaksajilla on tästä syystä omistukselle kolme oikeutettua tavoitetta. Yritysten pitää olla kannattavia selvitäkseen tehtävistään ja tuottaakseen myös jotain valtion kassaan.
Niiden pitää työllistää kotimaassa ja kolmanneksi maksaa veronsa Suomeen.
”Olemme viime aikoina paljon puhuneet valtionyhtiöiden kannattavuudesta, mutta vähemmän työllistämisvaikutuksesta ja verojalanjäljestä.”
Hyvästä veroselvityksestä Haavisto antaa kiitoksen esimerkiksi Fortumille. Kaikkien toiminnasta täyttä kuvaa ei sen sijaan ole.
Liikenneyhtiöistä säilytettäviin kuuluvat ainakin VR ja Finnar. Finnairilla on rooli niin kotimaan liikenteessä kuin siinä, että Helsinki pysyy Euroopan ja Aasian välisen liikenteen solmukohtana Aasian talouden noustessa huimaa vauhtia.
”On myös ”harmaan” vyöhykkeen yrityksiä, joista mietitään, onko niillä vielä strateginen merkitys ja voisiko yksityinen sektori olla mukana niiden omistamisessa”, hän toteaa.
Hallituksella on Rautaruukin jälkeenkin myyntivaltuuksia jäljellä. Haavisto ei kuitenkaan suostu nimeämään yksittäisiä myytäviä, vaikka elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ehdotti Helsingin Sanomissa viikko sitten alkoholimonopoli Altian listaamista pörssiin.
”On hyvä, että keskustelu elää eduskunnassa ja ministerityöryhmässä.”
Haavisto haluaa myös lyhyellä ministerikaudellaan kartoittaa sellaisia uusia toimintoja, joita omistamalla luotaisiin tulevaisuudessakin töitä ja verotuloja.
Suora merikaapeli Suomen ja Saksan välillä olisi merkittävä investointi tietoliikenneyhteyksiin.
Kun kaapeli yhdistetään Suomen rautatieverkoston yhteydessä kulkevaan optiseen kuitukaapeliin, saadaan huippunopea datayhteys kaikkialle Suomeen.
Kaapeliverkoston hallinnointiin omistajaohjauksessa on hankittu Corenet-yhtiö.
Jos tulevaisuudessa samanlainen merikaapeli saadaan vedettyä myös Koillisväylää pitkin Aasiaan, se sinetöi Suomen aseman Googlen kaltaisten kansainvälisten konehallien luvattuna maana.
Sijainnin lisäksi Suomen valtteja ovat vankka maaperä, vakaa yhteiskunta ja kylmä ilmasto, ministeri ennakoi.
Maa- ja biokaasu täydentäisivät kotimaista energiapakettia. Suomeen tulee jo kaasuputki Venäjältä, ja Viron ja Suomen kaasuputkien yhdistämisestä keskustellaan. Se, mikä puuttuu, ovat nesteytetyn kaasun (LNG) terminaalit satamista.
Valtion omistusta tulee Haaviston mukaan selvittää näistä kahdesta ainakin Viron yhdysputkessa.
Samassa yhteydessä hän kehuu Neste Oilin työtä liikenteen biopolttoaineissa.
KAIJALEENA RUNSTEN
Aina puhutaan siitä, onko pääomalla isänmaata. Kyllä on: tämä on
suomalaista pääomaa. Veronmaksajat ovat sen näihin yhtiöihin panneet.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
