Soiden pilaamisesta syytetty Biolan uudistaa rahkasammalen korjuun työohjeet ja kertoo verkkosivuillaan suot, joissa korjuuta aiotaan tehdä
Luonnonvarakeskuksen tutkija huomasi, että rahkasammalta oli korjattu paikoin liian syvältä kolmella viidestä tarkastetusta suosta.
Ilmakuva rahkasammalen korjuujäljistä Kihniön Sarvinevalla. Kuva: Tero PajukallioBiolan Oy tiedottaa saaneensa selvitystyön tulokset koskien rahkasammalen korjuuta viidellä suolla: Limingannevalla, Kivisalmennevalla, Salmilamminkeitaalla, Salojennevalla ja Sarvisuolla.
Selvitystyön tehnyt Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Niko Silvan havaitsi selkeitä puutteita sekä työohjeesta poikkeavia toimia Kihniön Sarvinevalla, jossa ilmenneistä ongelmista on kirjoitettu Maaseudun Tulevaisuudessa useaan otteeseen.
Paikoitellen työohjeen mukainen, maksimissaan 30 senttimetrin keruusyvyys, ylittyi myös Limingannevalla ja Kivisalmennevalla.
Toimeksiannossa selvitettiin suon luonnontilaisuutta korjuualueella ja sen lähistössä sekä koneellisen keräämisen työnjälkeä suhteessa alan työohjeeseen.
Sarvinevalla keskeisiä puutteita ilmeni lisäksi suon suojakaistojen sijoittelussa, ojien ja ylitysten jälkihuollossa sekä ajourissa. Korjuualueen yleisilme ja korjuun toteutus eivät olleet Sarvinevalla asianmukaiset.
Biolan pahoittelee virheitä ja tekee ensi keväänä Sarvinevalla viimeistelytöitä korjuujäljen korjaamiseksi.
Tiedotteessa Biolan Groupin toimitusjohtaja Teppo Rantanen vakuuttaa, ettei vastaavaa tapahdu jatkossa.
Yhtiö aikoo täsmentää työohjetta, jotta soiden erilaisuus tulee paremmin huomioiduksi.
“Yksi keskeisimmistä uusista linjauksista on, ettei yhtiö toimi luonnontilaisuudeltaan luokan 3 suoalueilla ennen kuin sammalen keruuta varten on laadittu selkeät yhteiset pelisäännöt. Annamme alan yhteisten pelisääntöjen luomiselle kaiken tukemme”, Rantanen sanoo.
Lisäksi työohjeessa määritellään tarkemmin suoalueiden suojavallien muodostamiseen ja ajourien kuntoon liittyviä asioita. Yhtiö myös tarjoaa lisää koulutusta keruuseen osallistuvalle henkilöstölleen.
Teppo Rantasen mukaan keruuprosessi avataan mahdollisimman läpinäkyväksi ja ennakoitavaksi.
“Jatkossa kerromme etukäteen verkkosivuillamme, millä soilla aiomme seuraavaksi toimia. Sitoudumme myös tekemään laajemman ennakkokartoituksen soilla, jotka eivät ole ympäristöluvituksen piirissä. Kartoituksessa hyödynnämme ELY-keskusten luontoarvotietoja ja maastokartoituksia”, Rantanen sanoo.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
