Venäläisten maanostotlisääntyivät hieman
Taipalsaaressa rivi venäläisten omistamia omakotitaloja seisoo suurimman osan vuotta tyhjillään. Venäläiset hankkivat kiinteistöjä useimmiten läheltä Imatraa. Ari Nakari Kuva: Viestilehtien arkistoVenäläiset omistavat Suomessa 5 000–10 000
hehtaaria maata.
Venäläiset ovat edelleen suurin ulkomaalaisten maanostajien ryhmä Suomessa. Kauppojen määrä ja arvo on pienempi kuin huippuvuonna, jollaiseksi kirjattiin 2008. Notkahduksen jälkeen venäläisten ostohalut kasvoivat taas viime vuonna.
Enimmillään venäläisille kirjattiin 780 ostoa vuodessa. Vuosina 2009 ja 2010 kauppoja on tehty runsaat 400 vuodessa. Viime vuoden luku noussee lähelle 500:aa.
Maanmittaushallituksen asiantuntija Juhani Väänänen kertoo, että kiinteistöjä hankkii edelleen kolme ryhmää ulkomaalaisia, venäläiset, ruotsalaiset ja muut, lähinnä keskieurooppalaiset ostajat.
”Kahta viimeksi mainittua ryhmää yhdistää usein suomalainen nimi. Saksalaisilla ostajilla suomalainen nimi on usein vaimolla.”
Venäläiset ovat ostaneet osin tai kokonaan parikymmentä lomakeskusta Suomesta. Osa keskuksista on toiminnassa, toisissa toimintaa vasta suunnitellaan. Kaikkiaan venäläiset omistavat Suomessa 5 000–10 000 hehtaaria maata.
Kun Suomi avasi vuonna 1993 ulkomaalaisille mahdollisuuden kiinteistöjen ostoon, elettiin vielä lama-aikaa, ja venäläiset tekivät vähän kauppoja. Sen jälkeen tahti vähitellen kiihtyi.
Väänänen kertoo, että venäläiset ostavat tyypillisesti pienehköjä tontteja tai valmiita kiinteistöjä. Enimmäkseen ne tulevat lomakäyttöön.
Myös kauppojen keskittyminen on silmiinpistävää.
”Tontit ja kiinteistöt ovat lähes poikkeuksetta vesistöjen rannoilla tai hyvin lähellä niitä. Tyypillisiä lomapaikkoja siis.”
”Kahdeksan kymmenestä kaupasta sijoittuu sadan kilometrin etäisyydelle Imatralta.”
Myöskään hinnat eivät näytä tilastoissa niin huikeilta kuin puheissa. Aluksi venäläisten ostamien rakennettujen kiinteistöjen keskihinnat olivat 200 000 euron paikkeilla ja tonttien hinnat noin 50 000 euroa. Nyt hinnat ovat alentuneet hieman.
Rakennettujen kohteiden keskihinnat ovat 170 000 ja tonttien 46 000 euroa.
”Venäläisten ostot ovat hieman korkeammissa hinnoissa kuin muiden, mutta se voi selittyä jo sillä, että he ostavat vain uusia ja useimmiten hyvin varusteltuja kohteita. Suomalaisten ja muiden kaupoissa on mukana myös vanhoja ja huonokuntoisia kiinteistöjä”, Väänänen arvioi.
Väänänen sanoo, ettei maanmittausviranomaisella ole virallista kantaa siihen, olisiko ulkomaalaisten ostoja rajoitettava vai ei. Yleinen toivomus kuitenkin on, että ostajalla olisi hyvä olla asiamies Suomessa.
Näin ostajaan voitaisiin saada tarvittaessa yhteys ainakin asiamiehen kautta. Nyt yhteyttä ei välttämättä aina saada.
Se on ehditty todeta, että ensimmäiset pelot ulkomaalaisten kauppojen vaikutuksista jäivät toteutumatta. Kun maanoston rajoitukset vuonna 1993 poistuivat, pelättiin, että saksalaiset ryntäävät Suomen markkinoilla ja ostavat parhaat maat pilkkahintaan.
Saksassa ei kauppoihin ole ollut suurta kiinnostusta. Yleensä ostajilla on suomalainen puoliso. Keskieurooppalaisten ostointo on vähentynyt edelleen.
Aivan uusi ryhmä ovat virolaiset, joiden nimiin menee 20–30 kauppaa vuodessa.
Yksityishenkilöt ostavat tyypillisesti noin hehtaarin maa-alueita.
Suomen pinta-ala on noin 33,8 miljoonaa hehtaaria. Peltoa on noin 3 miljoonaa hehtaaria, hyvää metsämaata 20 miljoonaa hehtaaria.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
