Orpon mukaan YK:n ilmastokokous on alkanut positiivisesti – "Täällä on sellainen tunnelma, että ratkotaan aidosti asioita"

Orpo puhui lauantaina aamupäivällä YK:n ilmastokokouksessa Dubaissa. LEHTIKUVA/AFP .  

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi tänään Suomen aikovan tukea kolmella miljoonalla eurolla uutta rahastoa, jolla kehittyviä maita halutaan auttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen käsittelyssä.

Orpo puhui asiasta aamupäivällä YK:n ilmastokokouksessa (COP28) Arabiemiraattien Dubaissa, jossa rahasto perustettiin.

Valtioneuvosto kertoi tällä viikolla tiedotteessa, että rahaston varoilla tuetaan kaikkein haavoittuvimpia maita ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen käsittelyssä.

Puhelimitse tavoitettu Orpo kertoi STT:lle, että ilmastokokous on alkanut positiivisesti.

"Meidän kokeneet neuvottelijamme ovat hyvin tyytyväisiä siihen, että tästä vuosia hiertäneestä köyhimpien maiden ilmastotuhojen korvaamisesta on saatu ratkaisu heti alkuun. Täällä on sellainen tunnelma, että ratkotaan aidosti asioita”, Orpo kertoo.

Pääministeri sanoi ilmastokokouksessa, että Suomi on sitoutunut kehitysmaiden auttamiseksi maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden saamisessa ja varoitti ilmastotoimilla olevan kiire.

Suomen WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman kiitteli tuoreeltaan Suomen lupausta, mutta arvosteli sitä, että Suomi on samalla leikannut ilmastorahoitusta.

"Suomen kolmen miljoonan euron rahoituslupaus vahinkoja ja menetyksiä korvaavaan Loss & Damage -rahastoon on tervetullut uutinen tilanteessa, jossa Orpon johtama hallitus on leikannut Suomen ilmastorahoitusta”, Nordman viestitti sähköpostitse lähettämissään kommenteissa.

Orpo varoitti kokouksessa, ettei maailma ole tätä tahtia saavuttamassa tavoitettaan rajoittaa ilmaston lämpenemistä maapallolla 1,5 asteeseen, koska ilmasto on jo lämmennyt 1,2 asteella.

"Ilmaston lämpeneminen on jo saavuttanut 1,2 celsiusastetta, mikä on aiheuttanut laajoja vahinkoja kaikissa maanosissa. Meneillään olevat sodat ja väkivaltaisuudet eri puolilla maailmaa vain pahentavat vaikutuksia”, Orpo sanoi.

STT:lle Orpo sanoi, että kokouksessa nopeasti aikaansaadut ratkaisut kielivät siitä, että ilmastonmuutokseen on nyt herätty.

”Ihmiskunta on myöhässä tämän asian kanssa. Lainaan YK:n pääsihteeriä, joka myös sanoi, että olemme myöhässä tässä 1,5 asteen rajassa, mutta tavoite ei ole mahdoton.”

Orpo peräänkuulutti kokouksessa myös yksityistä rahoitusta tavoitteisiin pääsemiseksi ja painotti myös yritysten ja kansalaisjärjestöjen vastuuta hallitusten toimien lisäksi.

”Suomessa olemme asettaneet kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Tämä tavoite voidaan saavuttaa vain vahvalla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä”, Orpo sanoi.

Hiilinegatiivisuus tarkoittaa sitä, että valtion hiilinielut ovat suuremmat kuin sen päästöt. Esimerkiksi metsä on hiilinielu, koska sen kasvu sitoo hiilidioksidia.

Dubaissa myös Yhdysvallat ilmoitti lahjoittavansa kolme miljardia dollaria eli lähes 2,8 miljardia euroa maailmanlaajuiseen ilmastorahastoon.

Asiasta kertoi tänään Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harris, joka osallistui kansainväliseen COP28-ilmastokokoukseen Dubaissa presidentti Joe Bidenin sijasta.

Kyseessä on uutistoimisto AFP:n mukaan maan ensimmäinen lahjoitus rahastoon lähes vuosikymmeneen. Viimeksi rahastoon lahjoitettiin sen mukaan samansuuruinen summa presidentti Barack Obaman aikana.

Yhdysvaltojen lahjoitus menee Pariisin ilmastosopimuksen alaiseen Vihreään ilmastorahastoon (Green Climate Fund), joka on YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen virallinen rahoitusmekanismi.

Harris sanoi Yhdysvaltojen näyttävän lahjoituksella esimerkkiä siitä, kuinka ilmastokriisiin tulee vastata. Lahjoitus vaatii vielä kongressin hyväksynnän.

Orpo kehui kokouksessa pitämässään puheessa myös suomalaisia yrityksiä, jotka ovat kehittäneet ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja ja myyneet niitä maailmalle. WWF näpäytti kuitenkin päävastuun olevan Suomen hallituksella.

”On hienoa, että suomalaisten yritysten tarjoamilla ratkaisuilla voidaan vähentää päästöjä myös muissa maissa, mutta Suomen hallituksen päävastuu on Suomen rajojen sisältä tulevat päästöt ja täällä olevat nielut”, WWF:n Nordman kritisoi.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet olivat ennätystasolla viime vuonna. WMO varoitti asiasta marraskuun puolessavälissä.

Järjestön mukaan ennätystasolla olivat niin hiilidioksidin, metaanin kuin typpioksiduulin määrät, eikä nähtävissä ollut merkkejä laskusuunnasta.

Suomi myös vaati parinkymmenen muun maan joukossa ydinvoiman tuotantokyvyn kolminkertaistamista tulevina vuosikymmeninä.

Orpo kertoo STT:lle, että Suomeen tulisi rakentaa ainakin yksi suuri ydinvoimala ja useampi pienydinvoimala. Ne auttaisivat Orpon mukaan huomattavasti Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa.

"Jos saamme pienydinvoiman liikkeelle, näen siinä todella isoja mahdollisuuksia kaupunkien tai isojen, paljon energiaa tarvitsevien teollisuuslaitosten energiaratkaisuiksi”, Orpo sanoo.

”Minusta voimme olla suurvalta puhtaassa energiassa eli meillä voisi olla runsaasti enemmän kuin mikä on meidän oma käyttö. Silloin voisimme houkutella Suomeen lisää teollisia investointeja.”

Dubain ilmastokokouksessa hyväksytyssä lausunnossa ovat mukana muun muassa Yhdysvallat, Japani, Britannia, Ranska, Marokko, Ruotsi, Unkari ja Puola. Maiden mielestä ydinvoiman lisääminen on avainasemassa, kun pyritään kohti ilmastotavoitteita ja kasvihuonekaasujen nollaamista maapallolla.

Ydinvoiman tuotantokapasiteetti olisi maiden mukaan kolminkertaistettava vuoteen 2050 mennessä vuoden 2020 tasosta.

”Minusta ydinvoima on välttämätöntä globaalisti tässä murrosvaiheessa, jossa lähdetään irti fossiilisista, myös kivihiilestä, jota käytetään edelleen valtavat määrät ympäri maailmaa energian tuotannossa”, Orpo kertoo STT:lle.

Maiden lausunnossa lisätään, että tuotantokapasiteettia nostaessa tulisi huomioida kuitenkin maiden omat olosuhteet. Lausunto on julkaistu kokonaisuudessaan Yhdysvaltain energiaministeriön verkkosivuilla.

Ydinvoiman esittäminen merkittävimpänä vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille herättää myös vastustusta, koska sen käyttöön liittyy turvallisuusriskejä sekä kysymys ydinjätteen loppusijoituksesta.

WWF:n Nordmanin mielestäkään uutta ydinvoimaa ei tarvita, vaan enemmän uusiutuvia energialähteitä.

”Emme väitä kenellekään, että tämä olisi kaikenkattava vaihtoehto kaikille muille energiavaihtoehdoille”, sanoi Yhdysvaltain ilmastolähettiläs John Kerry COP28-ilmastokokouksessa.

"Mutta tiedämme, että nettonollatavoitteeseen (kasvihuonekaasuissa) ei voida päästä vuoteen 2050 mennessä ilman ydinvoimaa, koska tiede ja tosiasiat osoittavat tämän”, hän sanoi.

”Nämä ovat vain tieteellisiä tosiasioita. Tässä ei ole mukana politiikkaa tai ideologiaa”, hän sanoi.

---

Lähteenä myös AFP.