”Kaatolupia tarvitaan nyt, ettei meistä salojen miehistä tehtäisi rikollisia”
TOHMAJÄRVI (MT)
”Pakko on susipolitiikan muuttua. Ihmiset alkavat olla käärmeissään”, vakuutti värtsiläläinen Mika Piiroinen Tohmajärvellä viime torstaina pidetyn, koko päivän mittaisen työpajatyöskentelyn päätteeksi.
Hän esitti, että Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen (Rktl) edustajat veisivät välittömästi ministeriöön sellaista viestiä, että kaatolupia tarvitaan jo nyt.
”Ettei meistä salojen miehistä tehtäisi rikollisia”, viisilapsisen perheensä kanssa susiaidan sisällä elävä maanviljelijä Piiroinen sanoi.
Susifoorumeita pidetään tänä syksynä kymmenellä paikkakunnalla, ja niihin on kuntien välityksellä kutsuttu avaintoimijoita.
Tilaisuudet vetää Pohjanmaan riistapäällikön tehtävästä Suomen riistakeskuksen projektipäälliköksi irrotettu Mikael Luoma, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on loihtia kokonaan uudenlainen sudenhoitosuunnitelma maa- ja metsätalousministeriön käsittelyyn vuoden loppuun mennessä.
Luoma korosti, ettei kyse ole kuulemistilaisuuksista vaan aidosti vuorovaikutukseen pyrkivistä, uudenlaisia toimintatapoja etsivistä työpajoista.
”Odotukset ovat nyt korkealla, ja selkeä viesti kentältä on se, että nykyistä joustavammin suteen on päästävä puuttumaan”, Luoma kertoi.
Epäilevämmin muutoksen mahdollisuuteen suhtautui metsästystä harrastava Piiroinen.
”Tämän porukan mielipide tuntuu olevan edelleen totaalisesti erilainen kuin Rktl:n tutkijoiden. Viranomaisten on vaikea käsittää, että susien määrät ylittävät heidän laskentamallinsa. Me kyllä teemme mitä tahansa, että saamme äänemme kuuluviin”, Piiroinen täsmensi ja ennakoi talvesta susivahinkojen suhteen ennätyksellistä.
”Jo nyt on kymmenkunta metsästyskoiraa koko maassa menetetty. Toissa päivänä Kiteellä raadeltiin kolme lammasta”, Piiroinen tiesi.
Metsänomistajia edustanut tohmajärveläinen Pauli Laasonen harmitteli, että luonnonsuojelujärjestöjen edustajat puuttuivat tilaisuudesta.
”Eihän tämä väki ollut keskivertoporukkaa. Kokonaisuutta ymmärtääkseen pitää asiaa katsella myös kauempaa. En ota kantaa susien lukumääriin, koska metsänhoidollisesti sudet eivät haittoja aiheuta”, Laasonen muotoili.
Kylätoimijoita, Maaseudun sivistysliittoa ja Leader-hankkeita edustanut, kokoontumisen toinen naisosallistuja Marjaana Aarnio sanoi, etteivät petoasiat arkikeskusteluissa nouse esiin.
”Emme elä paniikissa. Aloin kuitenkin ideoida Keski-Karjalan Leader-toimintaryhmään vietäväksi yhteishanketta muiden Suomen susikuntien kanssa. Siitä voitaisiin saada keskustelufoorumi”, Aarnio ehdotti saaden Luomalta välittömät kiitokset:
”Juuri tällaista aktiivisuutta ja toimintamalleja toivomme.”
Itä-Suomen yliopiston professori Pertti Rannikko luotsasi työpajaa, jossa toivottiin ennen kaikkea alueelliselle riistakeskukselle nykyistä aktiivisempaa roolia riistapolitiikan kehittäjänä.
”Totta, nythän alueelliset riistakeskukset ovat täysin syrjässä susikeskustelusta ja etsivät vasta paikkaansa hallintokentässä”, myötäili Rktl:n tutkija Juha Hiedanpää.
Rannikko kritisoi osallistujajoukon yksipuolisuutta.
”Missä olivat esimerkiksi lukiolaistytöt? Tämähän oli hyvin miehinen ja metsästyshenkinen porukka eli ei edusta haja-asutusalueen väestöä kovinkaan kattavasti”, Rannikko kyseli kolmen tytön isänä.
Järjestäjät myönsivät kutsutilaisuuden ongelmallisuuden tässä suhteessa.
Täysin avoimet, satamäärin väkeä vetävät, tapahtumat taas ovat mahdottomia ryhmätyöskentelyyn.
”Tavoitteenamme on saada paikallisia toimijoita ja esimerkiksi paikallismedian väkeä osallistumaan”, Mikael Luoma perusteli sitä, ettei valtakunnallista mediaa, kuten Maaseudun Tulevaisuutta, haluttu Pohjanmaalla kuuntelemaan ryhmäkeskusteluja.
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
