Työryhmä esittää raportissaan eläkeiän nostoa ja eläkkeiden leikkaamista
Valtiovarainministeriön ylijohtajan Jukka Pekkarisen johtaman työryhmän mukaan sopeutuminen eliniän nousuun olisi järkevintä hoitaa nostamalla eläkeikää sekä pienentämällä eläkkeitä elinaikakerrointa käyttämällä.
Torstaina julkaistu 300-sivuinen raportti on tehty työmarkkinoita varten. Siinä esitetään erilaisia vaihtoehtoja, joista kaksi päävaihtoehtoa ovat eläkeiän myöhentäminen sekä kuukausieläkkeen pienentäminen elinaikaleikkurilla.
Pekkarisen mukaan järkevintä olisi vaihtoehtojen sopiva yhdistäminen. Yhdistelmällä päästäisiin siihen, ettei elinaikakerroin johda liian alhaisiin kuukausieläkkeisiin eikä eläkeiän korotus kohtuuttoman pitkään työuraan.
Eläkerajan nosto siis mahdollistaisi elinaikakertoimen lieventämisen, Pekkarinen korosti tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Tärkeimmissä vaihtoehdoissa on lähtökohta, että varhaiseläkejärjestelmistä eli työttömyysputkesta ja osa-aikaeläkkeistä luovutaan.
Nykytoimet eivät riitä vuodelle 2025 sovitun eläketavoitteen saavuttamiseen. Tavoite on, että 25-vuotiaan henkilön odotetaan siirtyvän eläkkeelle 62,4-vuotiaana. Vuonna 2002 odote oli 58,8 vuotta.
Vaihtoehtoja eliniän pitenemiseen arvioitiin työllisyyden, eläkeläisten toimeentulon ja julkisen talouden kestävyyden kannalta.
Raportin mukaan vuoden 2005 varhaiseläkejärjestelmien ehtojen kiristäminen pidensi työuria, mutta vanhuuseläkeiän ehtoihin tehdyt muutokset sen sijaan eivät pidentäneet.
Sen jälkeen ennusteet eliniän kasvusta ovat nopeutuneet. Myös julkisen talouden alijäämä korostavat uudistusten tarvetta.
25-vuotiaiden eläkeiän odote on kohonnut ennakoitua nopeammin. Vuonna 2012 se oli 60,9 vuotta.
Työryhmän mukaan nousu antaa kehityksestä liian myönteisen kuvan. Työttömyyseläkkeen lakkauttaminen ja korvaaminen työttömyysturvan lisäpäivillä on vähentänyt eläkkeelle siirtymistä, mutta lisännyt vastaavasti ikääntyneiden työttömyyttä.
Eläkeikärajan nosto pidentää työuraa suhteessa eläkeaikaan, mutta se edellyttää työttömyysputken ja osa-aikaeläkkeen käytön rajoittamista. Jos ne säilytetään, vanhuuseläkeiän nosto saattaa jopa lyhentää työuria, ryhmä arvioi.
Eläkkeen suuruutta voidaan sopeuttaa eliniän kasvuun elinaikakertoimella tai muuttamalla eläkkeen karttumaprosentteja, palkkakerrointa tai eläkeindeksejä.
Elinaikakerroin on ollut käytössä vuodesta 2010. Jos keskimääräinen elinaika pitenee, kerroin alentaa kuukausieläkettä, jolleivät työurat pitene riittävästi.
Pekkarisen mukaan elinaikakertoimen vaikutuksesta eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan ei vielä ole saatavissa luotettavaa tietoa.
Eläkemaksuja nostamalla voidaan vähentää tulojen ja menojen epätasapainoa, mutta tällöin verojen korotusvara pienentyy. Pitkällä aikavälillä maksujen korotus ei voi olla ensisijainen tapa sopeutua elinajan kasvuun, Pekkarinen toteaa.
Ruotsissa on ehdotettu viite-eläkeiän käyttöä, joka toisi joustoa eläkkeellesiirtymiseen. Työryhmän mukaan Suomessakin voitaisiin korostaa ikäluokkakohtaista eläkeikää, johon asti työskenteleminen korvaisi elinaikakertoimen vaikutuksen.
Ihmisten erilaisten työurien vuoksi olisi ryhmän mukaan tarpeen tutkia mallia, jossa nykyisen kannustimen sijasta eläkkeen myöhentämisestä saisi erillisen hyvityksen.
Vastaavasti ennen tiettyä ikää eläkkeellä jäävälle tulisi varhennusvähennys.
Tämä malli mahdollistaisi osa-aikaeläkkeen käytön.
Raportti on työmarkkinajärjestöjen sopima osa vuoden 2017 eläkeuudistuksen valmistelua. Mukana asiantuntijatyöryhmässä olivat Pekkarisen lisäksi varapuheenjohtaja Jukka Rantala, Outi Antila, Seija Ilmakunnas, Olli Kangas, Hannu Uusitalo, Timo Viherkenttä ja Vesa Vihriälä.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
