Tutkija: Syntyvyys kannattaisi kääntää nousuun mieluummin nyt kuin myöhemmin – "Jossain vaiheessa tulee kauhea pullonkaula"

Tasainen väestökehitys olisi yhteiskunnalle edullisinta, koska erilaisia investointeja voidaan ennakoida silloin parhaiten. Kuva: Vesa-Matti Väärä

"On hyvä muistaa, että väestöennusteet ovat ennusteita, jotka perustuvat menneeseen. Ei ole mitenkään kiveen hakattu, että juuri näin tulee käymään", painottaa aluekehityksen tutkija Tomas Hanell Helsingin yliopistosta.

Hanell vertaa uutta, 21 vuoden päähän ulottuvaa alueellista ennustetta 21 vuoden takaiseen väestöennusteeseen. Silloin Suomen väestön ennustettiin painuvan 5,23 miljoonaan vuonna 2030, koska maahanmuuton oletettiin jatkuvan vähäisenä. Todellisuudessa väestö on kasvanut jo tähän mennessä 5,52 miljoonaan.

Maahanmuutto tuo uusia asukkaita mutta se voi nostaa myös syntyvyyttä, kuten Ruotsissa on käynyt.

Jotta maahanmuutto parantaisi kaikkien alueiden eikä vain kaupunkien väestönkehitystä, maahanmuuttajat olisi saatava viihtymään nykyistä paremmin pienillä paikkakunnilla.

"Mallia voi hakea ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, jossa on erittäin korkea työllisyys ja kaikki otetaan mukaan yhteiskuntaan."

Syntyvyys voi muuttua voimakkaasti esimerkiksi perhepolitiikan ansiosta.

Hanellin mukaan Ruotsista voisi ottaa mallia työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Työelämän käytännöt ja yhteiskunnan perhe-etuudet ovat suosiollisempia perheille kuin Suomessa.

"Meillä joustoja tehdään harvalla alalla. Normi on että tehdään 7,5 tuntia päivässä ja työt alkavat seitsemältä ennen kuin päiväkoti avaa ovensa", tutkija kärjistää.

Hanell huomauttaa myös, että alueelliset väestöennusteet eivät ota huomioon monessa paikassa asumista, joka yleistyy jatkuvasti. Se voi vääristää oletuksia, joiden varassa palvelurakennetta suunnitellaan.

Työikäisen väestön eli 15–64-vuotiaiden osuuden odotetaan laskevan nykyisestä 62 prosentista 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.

Väestörakennetta olisi helpompi korjata nyt, kun ikääntyneen väestön määrä ei ole vielä niin suuri kuin tulevaisuudessa. Jos syntyvyys nousisi äkisti myöhemmin, huoltosuhde heikkenisi entisestään, kun pienen työikäisten joukon pitäisi huolehtia samalla sekä suuresta lapsi- että eläkeläisväestöstä.

Tasainen kehitys olisi edullisinta.

"Jossain vaiheessa tulee kauhea pullonkaula, jos syntyvyys taas nousee. Yhteiskunnan kannalta tasainen kasvu olisi parasta. Voimakkaat heitot ovat ongelmallisia, koska asunto-, infra- ja kolutusinvestointeja pitää ensin tehdä ja sitten purkaa."

Tilastokeskus julkaisee uuden väestöennusteen seuraavan kerran syksyllä 2021.